Aivoverenvuoto
Aivoverenvuoto (aivohemorragia) tarkoittaa veren vuotamista aivokudokseen tai johonkin muuhun kallonsisäiseen tilaan. Tärkein syy on kauan kestänyt ja huonosti hoidettu tai hoitamaton verenpainetauti. Aivovaltimoihin syntyy tällöin rappeutumamuutoksia ja seinämän heikkouksia. Aivoverenvuotoriskiä lisäävät veren hyytymistä ehkäisevä lääkehoito, verenvuototaudit ja aivokasvaimet. Etenkin nuorilla syynä voi olla poikkeama verisuonen rakenteessa.
| Aivoverenvuoto | |
|---|---|
.jpg) TT-kuva aivoverenvuodosta |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | I60-I61 |
| ICD-9 | 430 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Aivoverenvuodot muodostavat 10–15 prosenttia kaikista aivoverenkiertohäiriöistä.[1] Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 2 000 henkilöä.[2]
Verenvuototyypit sijainnin mukaan
muokkaaAivoverenvuodot on käytännöllistä jakaa sijainnin perusteella erityisesti aivokalvojen suhteen, koska näiden riskitekijät poikkeavat toisistaan ja hoito suoritetaan eri tavalla.
- Aivoverenvuoto eli intraserebraalivuoto (ICH, intracerebral hemorrhage) tunkeutuu suoraan aivokudokseen
- Lukinkalvonalainen verenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) tunkeutuu lukinkalvon (arachnoid mater) alaiseen tilaan
- Kovakalvonalainen verenvuoto eli subduraalivuoto (SDV) tulee kovakalvon (dura mater) ja lukinkalvon (arachnoid mater) väliin
- Epiduraalivuoto vuotaa kovakalvon (dura mater) ja kallon luun väliseen tilaan
ICH
muokkaaVarsinaisesta aivoverenvuodosta eli intraserebraalivuodosta käytetään useimmiten lyhennettä ICH (intracerebral hemorrhage). Tällöin vuoto syntyy johonkin aivokudoksessa kulkevaan verisuoneen ja veri purkautuu aivokudokseen (kuten nimikin viittaa). Intraserebraalivuodot voivat olla kooltaan millimetreistä aina useisiin senttimetreihin. Ventrikkeleiden (aivokammioiden) lähelle syntyneet tai suuremmat vuodot purkautuvat usein ventrikkeleihin (intraventrikulaarinen vuoto) ja aiheuttavat näin ollen usein aivo-selkäydinneste- eli likvorkierron häiriöitä.
Aivoalueesta riippuen ICH aiheuttaa erilaisia oireita aina päänsärystä, lievistä tuntupuutoksista tai halvausoireista aina syvään tajuttomuuteen ja elintoimintojen häiriintymiseen. Suurissa ja esimerkiksi elintoiminnoista vastaaville aivoalueille sijoittuvissa vuodoissa leikkaushoidosta usein pidättäydytään ja vuoto johtaa lähes aina kuolemaan.
SAV
muokkaaSubaraknoidaalivuoto purkautuu aivojen lukinkalvonalaiseen tilaan. Vuoto näkyy tietokonekerroskuvauksessa aivojen reuna-alueilla sirppimäisenä alueena, joten se voi olla vaikeampi havaita kuin aivokudokseen purkautuva vuoto. Subaraknoidaalivuoto hoidetaan akuutissa vaiheessa yleensä kirurgisesti, krooninen (pitkittynyt, ei-akuutti) vuoto voidaan hoitaa kirurgisesti tai konservatiivisesti (ei kirurgisia hoitotoimenpiteitä).
Oireet ja tutkimukset
muokkaaVuoto alkaa usein valveilla ollessa. Päässä voi tuntua äkillinen humahdus, kipu tai risahdus. Alkuoireita seuraa voimakas päänsärky, johon liittyy pahoinvointia ja oksentelua. Ylä- ja/tai alaraajojen halvaantuminen joko tois- tai molemminpuolisesti on tavallinen oire. Se voi ilmetä pelkästään lihasten halvaantumisena tai siihen voi liittyä tuntohäiriöitä.
Pikkuaivojen lisäksi verenvuodossa syntyy halvausten asemasta liikkeiden yhteistoimintahäiriöitä. Verenvuoto aivojen alempiin osiin aiheuttaa usein tajuttomuutta ja häiriöitä hengityksen säätelyssä. Vuoto kohottaa yleensä painetta kallon sisällä, ja verenpaine nousee. Aivoverenvuoto varmistetaan ja erotetaan aivoinfarktista tietokonekerroskuvauksella.
Ennaltaehkäisy
muokkaaVuonna 2018 julkaistun laajan kiinalaistutkimuksen mukaan kananmunan päivässä syövien riski kuolla aivoverenvuotoon on 28 prosenttia muita alhaisempi.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Väitös: Asetyylisalisyylihappo lisää kuolleisuutta aivoverenvuotoon 11.11.2005. Oulun yliopisto. Arkistoitu 12.12.2013. Viitattu 9.12.2013.
- ↑ Puolet aivoverenvuodon saaneista kuolee vuoden sisällä Yle Uutiset. 9.12.2013. Viitattu 9.12.2013.
- ↑ Onko muna päivässä liikaa vai hyväksi? Tutkimus löysi selvän yhteyden maailman yleisimpiin sairauksiin Ilta-Sanomat. 22.5.2018. Viitattu 14.3.2020.