México
México (esp. Ciudad de México eli Meksikon kaupunki) on Meksikon pääkaupunki. Kaupungista käytetään usein myös englanninkielistä nimeä Mexico City, sillä useissa kielissä kaupungin nimi kirjoitetaan samalla tavalla tai lähes samalla tavalla kuin koko maan nimi. México on maailman suurin espanjankielinen kaupunki.[2]
| México (Ciudad de México) |
|
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  México |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Meksiko |
| Osavaltio | Distrito Federal |
| Perustettu | 1325 (Tenochtitlán) |
| Hallinto | |
| – Hallintojohtaja | Clara Brugada |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 733 km² |
| – Metropolialue | 7 866 km² |
| Korkeus | 2 240 m |
| Väkiluku (2010) | 8 555 272[1] |
| – Väestötiheys | 11 667 as./km² |
| – Metropolialue |
20 116 842 (Valle de México) |
| – Väestötiheys metropolialue | 2 656 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC−6 |
| – Kesäaika | UTC−5 |
| Postinumero | 01000–16999 |
| Suuntanumero(t) | 55 |
| Lempinimi: | Ciudad de los Palacios, Ciudad de la Esperanza, Capital en Movimiento |
Maantiede, luonto ja ilmasto
muokkaaKaupungin ydin sijaitsee Meksikon osavaltioista erillisellä liittovaltion alueella (Distrito Federal de México tai México, D.F.), jonka asukasluku oli vuonna 2010 noin 8,85 miljoonaa.[3] Kaupungin pinta-ala on 1 485 neliökilometriä (Distrito Federal). Metropolialueella asui vuonna 2009 noin 21,2 miljoonaa ihmistä.[3] México sijaitsee aiemman asteekkien pääkaupungin Tenochtitlánin paikalla.[4]
Kaupungin keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 2 240 metriä. Se sijaitsee ympäröivän vuoriston keskelle jäävässä maljassa, mikä pahentaa alueen vakavaa ilmansaasteongelmaa.[5] México oli maailman pahiten saastuneita kaupunkeja 1980-luvulla. Ilmanlaatua on pyritty parantamaan monenlaisilla toimilla ja rajoituksilla, ja monien saasteiden määrät pienenivät neljäsosaansa vuosina 1992–2013. Kaupungin kasvu on kuitenkin lisännyt liikenteen määrää ja päästöjä.[5][6]
Méxicon lähistöllä tapahtuu myös maanjäristyksiä. Vuonna 1985 suurta tuhoa aiheutti järistys, jonka voimakkuus oli 8,1 Richterin asteikolla.[7] Järistyksessä kuoli yli 10 000 ihmistä. Tasan 32 vuotta edellisen tuhoisan järistyksen jälkeen Méxicoa runteli jälleen voimakas maanjäristys, voimakkuudeltaan 7,1. Järistyksessä kuoli yli 220 ihmistä. Järistys aiheutti myös Popocatépetl-tulivuoren purkauksen Pueblan osavaltiossa.[8]
Kasvillisuus
muokkaaKaupunki sijaitsee neotrooppisella kasvillisuusalueella. Sen kasvistosta julkaistiin vuonna 1983 tutkimus, jossa löydettiin 564 kasvilajia, muun muassa banaani, vesihyasintti, ihmeköynnöksiä ja avokado.[9]
Ilmasto
muokkaa|
Méxicon ilmastotilastoa
Lähde: Weather Information for Ciudad de Mexico World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 6.7.2009.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hallintoalueet
muokkaa
México on jaettu 16 hallintoalueeseen (esp. delegación), joilla on kunnallinen itsehallinto. Hallintoalueet jakautuvat edelleen kaupunginosiin (esp. colonias). Hallintoalueet ovat:[10]
|
|
Liikenne
muokkaa
Méxicon liikenne on vilkasta kaupungin asukastiheyden ja yksityisautojen määrän vuoksi.
Yksityisautoilun haittoja pyritään pienentämään Hoy No Circula -ohjelmalla, joka rajoittaa auton käyttöä eri viikonpäivinä auton rekisterinumeron mukaan.[11] Mielipiteet ohjelman toimivuudesta vaihtelevat, ja kerrotaan, että tarkastuksia voi välttää lahjuksilla.[6]
Kaupungin metrojärjestelmä on maailman vilkkaimpia: enimmillään vuonna 2012 sitä käytti päivittäin 4,4 miljoonaa matkustajaa. Järjestelmä koostuu 12 linjasta ja 195 asemasta.[12] Lipulla voi matkustaa metrossa, kunnes poistuu metroaseman porteilla eristetyltä alueelta. Sarja- tai kuukausilippuja ei ole. Vaikka metrolinjoja on paljon, ei metro tavoita läheskään koko jatkuvasti kasvavaa kaupunkia. Tämän ongelman helpottamiseksi tietyillä pääteasemilla metroverkon laidoilla matkaa pääsee jatkamaan paikallisjunalla. Aamun ja iltapäivän ruuhka-aikoina osa vaunuista on rajattu naisten ja lasten käyttöön.
Méxicon kansainvälinen lentoasema palvelee metropolialuetta.
Urheilu
muokkaaKaupungissa järjestettiin Pan-Amerikan kisat vuonna 1955[13] ja kesäolympialaiset vuonna 1968[14].
Lähteet
muokkaa- ↑ MEXICO: States and Major Cities citypopulation. Viitattu 28.11.2016.
- ↑ About Mexico City www.intertraffic.com. Viitattu 23.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b National Population Council: Mexico City Metropolitan Area (pdf) Government of the State of Mexico. Viitattu 23.8.2010. (espanjaksi)
- ↑ Tenochtitlán: History of Aztec Capital Live Science. 2013. Viitattu 28.11.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Coming up for air Harvard Gazette. Viitattu 28.11.2016.
- ↑ a b Why Mexico City's bad air can’t be ignored — or easily fixed PRI. Viitattu 28.11.2016.
- ↑ Adler, David: The Mexico City earthquake, 30 years on: have the lessons been forgotten? The Guardian. 2015. Viitattu 28.11.2016.
- ↑ Meksikossa voimakas maanjäristys – yli 200 ihmistä kuollut Iltalehti. 19.9.2017. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Ranta, Pertti & Siitonen, Mikko & Metsätähti Oy: Vantaan luonto. Kasvit, s. 406-407. Vantaan kaupunki, 1996. ISBN 951-8959-47-1
- ↑ Delegaciones Méxicon kotisivut. Viitattu 23.8.2010. (espanjaksi)
- ↑ Schechter, Daniel C. & Quintero, Josephine: Lonely Planet Mexico City, City Guide, s. 35. (3. painos) Lontoo: Footscray, Vic, 2008. ISBN 9781740591829 Lonely Planet Mexico City, City Guide (with Pullout Map) – Google-teoshaun tulos (viitattu 23.8.2010). (englanniksi)
- ↑ The world’s top 10 busiest metros Railway Technology. Viitattu 28.11.2016.
- ↑ Past Games Panam Sports. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Mexico 1968 olympic.org. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta México Wikimedia Commonsissa
- Matkaopas aiheesta Mexico City Wikivoyagessa (englanniksi)