Matti Kurjensaari

Kurjensaari pääsi ylioppilaaksi vuonna 1927 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1932. Hän työskenteli aluksi kustannusvirkailija K.J.Gummerus Oy:ssä vuosina 1932–1935 ja sen jälkeen päätoimittajana Kansallisen Edistyspuolueen Nykypäivä-viikkolehdessä 1936–1937 ja osuusliike Elannon Elanto-lehden toimittajana 1938–1940. Välirauhan aikana 1940–1941 Kurjensaari oli Suomi-Filmi Oy:n kirjallisen osaston palveluksessa.^[1]

Esikoisromaaninsa Tie Helsinkiin Kurjensaari julkaisi vuonna 1937. Ensimmäisistä teoksistaan alkaen Kurjensaari kuvasi Suomen ja Euroopan menneisyyttä ja senhetkistä nykyisyyttä. 1960-luvulla hän kiinnostui politiikan, tieteen ja kulttuurin suurhenkilöistä. Kirjailijan nuoruuden idoli Olavi Paavolainen oli yksi heistä. Samalla Kurjensaari kirjoitti myös päiväkirjamaisia poliittissävyisiä ajankuvia. Hän otti muutenkin reippaasti kantaa poliittisiin kysymyksiin.^[1]

Sodan jälkeen Kurjensaari toimi Yleisradion teatteriosaston päällikkönä 1945-1947 ja SDP:n skogilaisen opposition lehden Päivän Sanomain päätoimittajana 1957–1959. Kurjensaari sai professorin arvonimen vuonna 1972.^[1]

Kurjensaari kuului presidentti Urho Kekkosen lähipiiriin ja oli aktiivinen toimija Paasikivi-seurassa sen perustamisesta lähtien.^[1]

Vuonna 1953 Kurjensaari oli yhtenä jäsenenä Sylvi Kekkosen johtamassa kulttuurivaltuuskunnassa, joka teki puolitoista kuukautta kestäneen vierailun Kiinaan. Matkakokemuksistaan hän julkaisi teoksen Kiinalainen päiväkirja.^[2]

Kurjensaari tunnettiin ennen kaikkea ajankohtaisista aiheista kirjoittavana esseistinä, toimittajana ja kolumnistina. Hän otti käyttöön termit ”ensimmäinen ja toinen tasavalta”, joiden välisenä taitekohtana hän piti vuoden 1945 eduskuntavaaleja.

• Tie Helsinkiin. Romaani. 1937
• Nuoruuden toinen näytös. Romaani. 1939
• Taistelu huomispäivästä. 1944
• Naapurimme Neuvostoliitto: kuvitettu tieto- ja lukukirja. 1946
• Helsinki, Itämeren tytär. 1949 (Erik Blombergin kanssa)
• Hyvä ja paha Pariisi suomalaisessa valokeilassa. 1950
• Helsinki –Helsingfors/valokuvat Fred Runeberg, kuvatekstit Matti Kurjensaari. 1950, 2. painos 1951, 3. painos 1952, 4. painos 1959, 5. painos 1964 (tekstit suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja espanjaksi)
• Syntynyt Suomessa. Romaani. 1952
• Hämeenlinna: hopenharmaitten muistojen kaupunki. 1952
• Kiinalainen päiväkirja: uutta Kiinaa suomalaisin silmin. 1953
• Suuntana suomalainen. 1955
• Suomalainen päiväkirja. 1956
• Miekkatanssi: aforismeja, oivalluksia, vastaväitteitä. 1957
• Jäähyväiset 50-luvulle. 1960
• Helsingin tarina. 1962
• 30-luvun vihainen nuori mies. 1962
• Tie Helsinkiin; Nuoruuden toinen näytös. 1963
• Isät ja pojat eli Tuttilan tapahtumat tosiasiain valossa. 1963
• Kulma ja kaari: ajankuvia Wulffin kauppahuoneen 75-vuotistaipaleelta 1890–1965. 1965
• Veljeni merellä myrskyävällä: muotokuvia muistista. 1966
• Puiset pyramidit: Aukusti Asko Avoniuksen henkilö ja luonne. 1968
• Taistelu huomispäivästä isänmaan opissa 1918–1948. 1969
• Kansakunnan kaapin päällä : muotokuvia muistista. 1969
• Kulkue: 27 muotokuvaa muistista. 1970
• Silmätikut: muotokuvia muistista. 1971
• Syntynyt sivulliseksi : näkyjä ja näkemyksiä 1960–1973. 1973
• Loistava Olavi Paavolainen: henkilö- ja ajankuva. 1975
• Suomalainen päiväkirja 20 vuotta sitten uudet päätelmät. 1976
• Kansalaiskirja: muotokuvia muistista. 1977
• Mitattua matkaa : merkintöjä 1973–1978. 1978
• Elävä Aulanko. 1983
• Presidenttikaskut: kaskuja ja tarinoita tasavallan yhdeksästä päämiehestä. 1987

Nimimerkillä Saku Harkko:

• Päämajan salaisuus. Poikain jännityskirjasto n:o 5. Gummerus 1935
• Autokarkurit : seikkailukertomus. Poikain jännityskirjasto n:o 7. Gummerus 1936
• Vahtimestari katoaa : Manu ja minä elokuvamiehinä. Poikain jännityskirjasto n:o 19. Gummerus 1939
• Autokarkurit : poikain seikkailukirja. Gummerus 1952, sisälsi kirjat Päämajan salaisuus, Autokarkurit ja Vahtimestari katoaa

• Valtion kirjallisuuspalkinto 1948, 1952
• Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1955
• Pro Finlandia -mitali 1967

• Kalemaa, Kalevi: Kurjensaari, Matti (1907 - 1988) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 2.11.2015.
• Helka-palvelun lista Matti Kurjensaaren teoksista^{[vanhentunut linkki]}