Ro-ro-alus
Ro-ro-alus tarkoittaa laivaa, johon kuormaus tapahtuu aluksen sivusta, perästä tai keulasta rullaten, eikä sen lastaamisessa tarvita nosturia. Lyhennys ro-ro tulee englannin kielen sanoista roll on roll off.[1] Nosturilla lastattava alus on vastaavasti lo-lo – eli lift on lift off.[2]
Ro-ro-alustyypin turvallisuudesta on esitetty kritiikkiä sillä perusteella, että se voi olla herkempi saamaan vuotoja, jos aluksessa on keulaportti, esimerkkinä keulavisiiri, jonka rikkoutuminen aiheutti M/S Estonian uppoamisen. Vain pieni osa maailman ro-ro-aluksista on niin sanottuja läpiajettavia (keula- ja peräportti), ja suurin osa onkin varustettu vain peräportilla. Läpiajettavuus on yleinen ominaisuus matkustaja-autolautoissa, mutta suurimmassa osassa lastilautoista on vain peräportti. Alustyyppi on nopea purkaa ja lastata, joten se soveltuu hyvin lyhyehköille matkoille sisämerien liikenteeseen. Koska ro-ro-alusten rahtitilassa on pakostakin paljon käyttämätöntä tilaa, se soveltuu huonosti valtamerirahtialukseksi, suuria uusien autojen kuljetuslaivoja lukuun ottamatta.[2]
Ropax-alus
muokkaa
Ropax-alus tarkoittaa ro-ro-tyyppistä alusta, joka on matkustaja- ja rahtilaivan yhdistelmä. Englanninkielinen sana alukselle on ro-ro passenger. Aluksilla on suuri kuljetuskapasiteetti kuorma-autoja ja rahtia varten, mutta myös majoitustilat ja palveluja matkustajia varten. Uusimmat ropax-alukset tarjoavat jo hyvin pitkälti risteilylauttoja vastaavat palvelut. Niissä on esimerkiksi ravintolat ja baarit sekä saunatilat uima-altaineen. Esimerkiksi monet suomalaisen Finnlines-varustamon alukset ovat ropax-tyyppisiksi luokiteltavia.
Storo-alus
muokkaaStoro-aluksen nimi tulee englannin kielen sanoista stowable ro-ro. Storo-lasti lastataan kuten ro-ro-lasti, mutta lasti siirretään aluksessa kuljetuskalustosta kannelle ja kiinnitetään kuten irtolasti. Storo-alusten lastaaminen kestää kauemmin kuin ro-ro-aluksen. Aluksen kapasiteetti on kuitenkin storo-aluksissa tehokkaammassa käytössä kuin ro-ro-aluksissa.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Lyhenneluettelo 31.10.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 24.11.2013.
- ↑ a b c Vesiliikenteen kalusto Suomen Kuljetusopas. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 12.12.2007.