Tuusulan seurakunta
Tuusulan seurakunta on perustettu vuonna 1654. Se kuuluu Tuusulan rovastikuntaan yhdessä Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Nurmijärven seurakunnan kanssa. Tuusulan rovastikunta on osa Espoon hiippakuntaa ja Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa.[3]
Tuusulan seurakunta Tusby församling |
|
---|---|
tunnus |
sijainti |
Seurakuntakeskus avattiin vuonna 2018. Se toimii aikaisemmin Puolustusvoimien käytössä olleessa rakennuksessa. |
|
Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
Hiippakunta | Espoon hiippakunta |
Rovastikunta | Tuusulan rovastikunta |
Pääkirkko | Tuusulan kirkko |
Perustettu | 1653 |
– Kappeliseurakunta | 1643 |
– Emäseurakunta | 1653 |
Jäsenmäärä | 25 958[1] (toukokuu 2024) |
– Osuus asukkaista | 62,1 %[2] |
Kirkollisvero | 1,45 % |
Kirkkoherra | Ulla Rosenqvist |
Tuusulan seurakunta |
Tuusulan seurakunnan vt. kirkkoherra on Janne Keränen. Seurakunnalla on kaksi kirkkoa: Tuusulan kirkko ja Kellokosken kirkko, sekä lisäksi Jokelassa Kotikirkko. Seurakunnalla on kolme kappelia: Paijalan kappeli, Paijalan vanha kappeli ja Kellokosken kappeli.
Tuusulan seurakunta muodostettiin vuonna 1643 Sipooseen kuuluvaksi kappeliseurakunnaksi. Seurakunta muodostettiin Helsingin pitäjän osista ja erotettiin emäseurakunnaksi tuomiokapitulin päätöksillä vuonna 1653 ja 1668.[4]
Historia
muokkaaTuusulan seurakunta perustettiin vuonna 1643 Sipoon seurakuntaan kuuluneena kappeliseurakuntana, mutta siihen liitettiin myös osia Helsingin pitäjän ja Nurmijärven seurakunnista. Itsenäiseksi seurakunnaksi se muutettiin vuonna 1653. Siitä on 1900-luvulla erotettu Keravan ja Järvenpään seurakunnat.[5]
Tilat
muokkaaKirkot ja kappelit
muokkaaTuusulan seurakunnalla on kaksi kirkkoa, Kotikirkko ja kolme kappelia.
- Tuusulan kirkko on seurakunnan pääkirkko. Se on valmistunut vuonna 1734 Tuusulanjärven rannalle.
- Kellokosken kirkko on rakennettu vuonna 1800. Sen vieressä on seurakuntatalo.
- Jokelassa toimii Kotikirkko. Jokelan kirkko, joka rakennettiin vuonna 1976 ja purettiin vuonna 2022 sisäilmaongelmien vuoksi. Kirkosta jätettiin pystyyn kellotorni sekä osa päätyseinää. Kirkon kaksi kelloa varastettiin lokakuussa 2021[6], mutta ne saatiin takaisin vuonna 2022.
- Paijalan hautausmaan vanha kappeli on vuodelta 1910. Hautausmaan uudempi kappeli valmistui vuonna 1993.
- Kellokoskella on pieni kappeli.
Seurakuntakeskus ja muut seurakunnan tilat
muokkaaSeurakunnan toiminnallinen ja hallinnollinen keskus on Hyrylässä toimiva Tuusulan seurakuntakeskus.[7] Näiden lisäksi seurakunnalla on seurakuntatalo Kellokoskella, leirikeskus Rusutjärvellä, kirkkotupa Tuusulan kirkon vieressä, sekä vuokratilat Lahelassa ja Riihikalliossa.
Hautausmaat
muokkaaHautausmaita on neljä. Vanhin on Tuusulan kirkkopuisto, joka on perustettu vuonna 1777. Kellokosken hautausmaa on vuodelta 1809. Paijalan hautausmaa on perustettu vuonna 1896. Jokelan uurnalehto vihittiin käyttöön vuonna 1995.
Alueet
muokkaaSeurakunta on jaettu kolmeen alueeseen: Jokela, Kellokoski ja Etelä-Tuusula, johon kuuluvat kaikki muut Tuusulan alueet.
Papisto
muokkaaSeuraavat henkilöt ovat toimineet Tuusulan seurakunnan kirkkoherroina:[8]
|
|
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Jäsentilasto 2024 kirkontilastot.fi. Viitattu 9.8.2024.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain Tilastokeskus. Viitattu 9.8.2024.
- ↑ Väkiluvut seurakunnittain 2008–2015 (xlxs-tiedosto (Excel)) Sakasti.fi. 27.1.2016. Kirkkohallitus. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 26.3.2016.
- ↑ Seurakunta: Helsingin pitäjä Suomen sukututkimusseura. Viitattu 12.8.2022.
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Tuusula”, Historian suursanakirja, s. 549. WSOY, 1998. 951-0-22044-2
- ↑ Tiina Karppi, Joku varasti Jokelan kirkonkellot viikonloppuna pimeyden turvin, Yle.fi, uutiset 29.10.2021, viitattu 29.10.2021
- ↑ Seurakuntakeskus Tuusulan seurakunta. Viitattu 23.2.2024.
- ↑ Pappisluettelo: Tuusulan seurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 20.10.2023.