mina

mina (9)

1. (slangia) minuutti

   ”Se on ihan pian täällä”, mä vastaan, ”viis minaa, sen bussi on myöhässä.” (Kaisa Maaria Hakala, "Helvetistä itään" (kirja v. 2017), s. 38)

2. (historia) muinainen massa- ja rahayksikkö; kuudeskymmenesosa talentista

• minsa (slangia)

mina f. (monikko minas)

1. miina
2. kaivos
3. lyijykynän lyijy
4. (Argentiina, Chile) mimmi, misu

• minar, desminar, portaminas
• minería

mina

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä minar
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä minar

mina f. (monikko mine[luo])

1. miina

mina

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä minare
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä minare

mȋna f. 

1. miina

• IPA: /'mîːna/, mon. gen. /'mîːnaː/
• tavutus: mi‧na

• minski

• mȋna Hrvatski jezični portal
• mȋna Školski rječnik hrvatskoga jezika

mina f. (monikko minas)

1. kaivos
2. miina

mina

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä minar
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä minar

mina f.

1. miina
2. ilme

mina

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä miner

mina

1. (possessiivinen) monikkomuoto sanasta min; minun ... -ni

   mina barn minun lapseni (kun puhutaan monesta lapsesta)

mina yl. (1) (yks. määr. minan[luo], mon. epämäär. minor[luo], mon. määr. minorna [luo])

1. miina

mina (lyhyt muoto ma, gen minu ja mu, part mind, mon nom meie, me)

1. (persoonapronomini) minä, yleensä lausepainollisena, monikossa me

   mina ja minu vend – minä ja minun veljeni

   Meid on kokku viis. – Meitä on yhteensä viisi.

• Lyhyt muoto ma yleensä lausepainottomana

Triinu on mu õde. – Triinu on siskoni.

• ÕS 2018 tyyppi 0 / mina

• ma

mina (gen mina, part mina)

1. minä
2. minuus

   Mees oli kaotanud oma mina. – Mies oli kadottanut minuutensa.

• ÕS 2018 tyyppi 17 (elu) elu

• mina Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• Eesti keele põhisõnavara: PSV / mina