Honka-liitto
Honka-liitto eli Honka-rintama oli Suomessa kuuden puolueen organisoima hanke presidentti Urho Kekkosen uudelleenvalinnan estämiseksi ja oikeuskansleri Olavi Hongan valitsemiseksi tasavallan presidentiksi vuoden 1962 presidentinvaaleissa.[1] Honka luopui ehdokkuudestaan noottikriisin seurauksena marraskuussa 1961, eikä siten ollut ehdolla lopullisessa vaalissa.
Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuusi puoluetta (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP), Kansallinen Kokoomus, Suomen Kansanpuolue, Ruotsalainen kansanpuolue (RKP), Suomen Pientalonpoikien Puolue (SPP) ja Vapaamielisten Liitto) päättivät yhteisessä neuvonpidossaan 16. maaliskuuta 1961 muodostaa niin sanotun Honka-liiton ja asettaa Olavi Hongan presidenttiehdokkaakseen vuoden 1962 presidentinvaaliin istuvaa presidenttiä Urho Kekkosta vastaan.[2] Tämän jälkeen SDP:n puoluevaltuuskunta ja kokoomuksen puoluekokous vahvistivat valinnan.[2]
Suurelle yleisölle melko tuntematon ja poliittisesti kokematon Honka oli nimenomaan SPP:n puheenjohtajan Veikko Vennamon löytö hajanaisen rintaman yhteiseksi ehdokkaaksi.[3] Ensimmäisenä Honkaa olivat pyytäneet ehdokkaakseen SDP:n edustajat 22. helmikuuta 1961 puheenjohtaja Väinö Tannerin johdolla.[2]
Ehdokkuudesta luopuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Honka luopui kuitenkin ehdokkuudesta ennen valitsijamiesten vaalia noottikriisin yhteydessä. Hongalla ei ollut aikaisempaa poliittista kokemusta, mitä moni piti kuitenkin jopa hyvänä asiana. Hänen veljensä, entinen kansanedustaja Aarne Honka, oli toiminut kokoomuksen puoluesihteerinä vuosina 1942–1946.[4][5]
Hongan luopuminen ehdokkuudestaan ei ilahduttanut Kekkosta, joka olisi halunnut käydä täysin normaalin vaalikamppailun.[6] Kekkonen kirjoitti Hongalle vaalien jälkeen, ettei hänellä ollut missään vaiheessa ollut epäilyksiä tämän vilpittömyydestä ulkopolitiikan suhteen, mutta sanoi ymmärtävänsä Hongan ratkaisua, koska vaalikampanjan aloittajat olivat vetäneet Hongan ehdokkuuden ylle ”valitettavan varjostuksen”, jota ”ei voinut millään todistelulla torjua”.[7]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muistelmissaan Honka on kuvannut myös Honka-liiton eräänlaisen jälkinäytöksen. Honka ilmoittautui vuonna 1962 avoimeksi tulleeseen oikeusministeriön lainvalmistelukunnan vanhemman jäsenen virkaan, mutta häntä ei valittu tähän tehtävään. Hongan käsityksen mukaan silloinen pääministeri Ahti Karjalainen esti hänen valitsemisensa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 146. (Toimittanut Kalevi Koukkunen) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1
- ↑ a b c Suomi, Juhani: Lohen sukua: Urho Kekkonen, s. 312. Otava, Helsinki 2010.
- ↑ Virolainen, Johannes: Viimeinen vaalikausi, s. 109. Helsinki: Otava, 1991.
- ↑ Honka, Olavi Uuno Viktor Kokoomusbiografia. Porvarillisen Työn Arkisto. Viitattu 2.9.2014.
- ↑ Aarne Honka Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 2.9.2014.
- ↑ Jakobson, Max: Pelon ja toivon aika, s. 332. Otava 2001, Helsinki.
- ↑ Kekkonen, Urho: Kirjeitä myllystäni 1, s. 138. Otava, Helsinki 1976.