Abakainon
| Abakainon | |
|---|---|
| Ἀβάκαινον | |
| Sijainti | |
  Abakainon |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Tripi, Messina, Sisilia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Huippukausi | 400–300-luvut eaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Sikelia |
| Aiheesta muualla | |
Abakainon (m.kreik. Ἀβάκαινον, myös Abakaina, Ἀβάκαινα, lat. Abacaenum/Abacenum) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.[1][2] Se sijaitsi lähellä nykyistä Tripin kaupunkia.[3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Abakainon sijaitsi Sisilian koillisosassa Tyndariin ja Mylain kaupunkien välissä noin 6,5 kilometriä sisämaahan saaren pohjoisrannikosta. Sen alueeseen kuului alun perin myös Tyndariin alue. Etäisyys kyseiseen kaupunkiin oli noin 13 kilometriä.[2] Muutoin Abakainonin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kokoa ei tunneta kovin hyvin.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Abakainon oli alun perin ei-kreikkalaisen, saaren alkuperäisväestöön kuuluneen sikulien heimon kaupunki, eikä sen paikalle koskaan perustettu kreikkalaista siirtokuntaa. Se kuitenkin hellenisoitui eli kreikkalaistui ajan kuluessa,[2] ja sen väestö koostui osaksi kreikkalaisista ja osaksi ei-kreikkalaisesta väestöstä.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Abakainīnos (Ἀβακαινῖνος).[2]
Abakainon on luetteloitu polikseksi eli itsenäiseksi kreikkalaiseksi kaupunkivaltioksi sillä perusteella, että monet seikat tukevat tällaista tulkintaa, vaikka sen asemaa ei tunnetakaan kovin hyvin. Diodoros Sisilialainen mainitsee sen usein poliksena, ja kaupunki myös löi omaa kreikkalaistyylistä hopearahaa 400-luvulta eaa. ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1][4]
Abakainon menetti Tyndariin alueen sen jälkeen kun Syrakusan tyranni Dionysios perusti kyseisen kaupungin vuonna 396 eaa. Abakainon esiintyy Dionysioksen, Agathokleen ja Hieron II:n käymissä sodissa tavalla, joka antaa ymmärtää sen olleen suhteellisen merkittävä. Vuonna 393 eaa. Dionysoksen voittamien karthagolaisten kerrotaan paenneen Abakainoniin. Agathokleen sodissa noin 311 eaa. kaupunki oli liitossa Kamarinan, Leontinoin, Katanen ja Messenen kanssa.[1][2][5]
Abakainon ei esiinny antiikin kirjallisissa lähteissä enää Hieronin ajan jälkeen, ei myöskään roomalaisella kaudella esimerkiksi Cicerolla. Ptolemaios kuitenkin mainitsee kaupungin, ja se vaikuttaa olleen edelleen olemassa jossain muodossa vielä tuohon aikaan. Kaupunki taantui oletettavasti Tyndariin nousun myötä.[1][2][6]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Abakainonin paikalla on säilynyt vain vähän antiikin aikaisia jäänteitä, ja siellä on suoritettu vain vähän kaivauksia. Kaupungin raunioita oli jonkun verran näkyvissä vielä 1800-luvulla. Paikalta on löydetty kreikkalaisia tai kreikkalaistyylisiä jäänteitä erityisesti 500- ja 300-luvuilta eaa. Kaupunki on ollut ympäröity muurein, joista on löydetty osia. Kaupunkialueen pohjoispuolelta on löydetty laaja hautausmaa, joka ajoittuu ainakin osin 300-luvulle eaa.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”5 Abakainon”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g Smith, William: ”Abacenum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Abakainon Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
- ↑ Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 22.10.2018.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.78, 14.90, 19.65, 19.110.
- ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.4.12.