Finnish Meteorological Institute

✈️ FINNARP 2024 -retkikunta on valmiina lähtöön! Kuluvalla tutkimuskaudella retkikunta uudistaa Suomen tutkimusasema Aboan infrastruktuuria ja tukee Etelämantereen reuna-alueita tutkivaa kansainvälistä lentomittauskampanjaa. Retkikunta viettää Etelämantereella kaksi kuukautta ja palaa Suomeen helmikuussa. 🌡️ Etelämantereella retkikunta kerää automaattisten mittalaitteiden ympäri vuoden tallentamaa tietoa. Aboalla ja sen ympäristössä on muun muassa sääasemia, satelliittiheijastimia, maan ja jään järistyksiä mittaava seismometri ja geodeettisia tutkimuksia tukeva GNSS-asema. ⚡ Lisäksi retkikunta uusii Aboalla sen perustamisesta asti eli 30 vuotta palvelleet voimakoneet. Työ on osa Aboan tutkimusinfrastruktuurin energiajärjestelmän uudistamista, mikä varmistaa tutkimustyön jatkumisen tulevaisuudessa ja turvaa pitkien mittausaikasarjojen jatkuvuuden. ”Kun lähdemme paluumatkalle, tutkimusasema Aboa ja sen laitteet ovat sellaisessa kunnossa, että tutkimustyö voi jatkua ja Suomi noudattaa kansainvälisen Etelämanner-sopimuksen vaatimuksia”, kertoo retkikunnan johtaja Mika Kalakoski, joka on työskennellyt Etelämanner-operaatioissa yli 25 vuoden ajan. 😎 Tutkimusmatkoja tehdään vuosittain Etelämantereelle noin kahden kuukauden ajan marras- ja helmikuun välisenä aikana, jolloin Etelämantereella on kesä. Lämpötila pysyttelee tällöin 0‒20 pakkasasteen välillä. Etelämantereen kesälle on tyypillistä jatkuva valo ja voimakas auringon säteily sekä voimakkaat lumimyrskyt. ”Moniin asioihin voimme valmistautua ennakkoon, mutta lopulta retkikunnan aikataulun määrittävät sääolosuhteet. Luonnon edessä olemme nöyränä”, Kalakoski korostaa. 👨🍳 Retkikuntaan kuuluu seitsemän henkeä: retkikunnan johtaja, kaksi erikoisuunnittelijaa, tekninen asiantuntija, konemestari, kokki ja lääkäri. #Tutkimus #Etelämanner #FINNARP Kuvat: Priit Tisler ja Pasi Ylirisku

☀️ Töissä Marokon taivaan alla! Antti Kangas aloitti syyskuussa neljän kuukauden työrupeaman Marokon Casablancassa.     💎 Mikä on matkasi tavoite?    “Työskentelen asiantuntijana ulkoministeriön rahoittamassa African Digital and Green Transition -hankkeessa. Matkani tavoitteena on tukea Marokon ilmatieteen laitoksen kehitystä digitalisaatiossa ja vihreässä siirtymässä. Painopisteinä ovat meri- ja säähavaintojärjestelmien sekä ennustus- ja varoitusjärjestelmien kehittäminen sekä aineistojen digitaalisen käsittelyn parantaminen.”    💎 Miten työ on lähtenyt käyntiin?    “Työssäni olen tutustunut paikalliseen ilmatieteen laitokseen, Meteo Marocoon, ja tukenut heitä työssään. Ensin kiinnitin huomiota paikallisen toiminnan hyvään tasoon. Marokko ei vastannut mielikuvaani kehittyvästä Afrikasta. Nopeat verkkoyhteydet, asiantuntijoiden monipuolinen osaaminen, suurteholaskennan tekninen kyvykkyys ja laatujärjestelmän auditointi olivat merkkejä laadukkaasta toiminnasta.”    “Kehitämme jatkossa esimerkiksi havaintojärjestelmän digitalisaatiota, verkkosivustoa ja kaupallista strategiaa ja toimintaa. Lisäksi olemme vertailleet ja analysoineet paljon palveluitamme ja prosessejamme sekä etsineet tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksia.”    💎 Millaista on työskennellä ja asua Marokossa?    “Ennen työmatkaa Marokko oli minulle tuttu lähinnä tarinoista. Marokkolainen kulttuuri on hyvin vieraanvaraista, ja töiden aloittaminen sujui todella hyvin. Vaikka ajoittain kiire painaa, on paikallisilta asiantuntijoilta löytynyt hyvin aikaa yhdessä työskentelyyn. Asioista pidetään kiinni ja aina on aikaa hetken juttelulle ja kupilliselle minttuteetä.”    “Työajan jälkeen olen ehtinyt matkustella, opetella virkakieltä ranskaa ja harrastaa liikuntaa. Marrakechissä olen käynyt nyt jo viisi kertaa ja vaikka Casablanca ei lainelautailuparatiisi olekaan, on viikonloppuisin Atlantin ranta ja aallot kutsuneet kokeilemaan lautailua.” HAUS kehittämiskeskus Oy / HAUS Finnish Institute of Public Management Ltd Ministry for Foreign Affairs of Finland Direction Générale de la Météorologie (Maroc Météo) Kuvat: Aziz Mournir, Youssef Darari ja Antti Kangas

Miten innovatiiviset vakuutusratkaisut voivat auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa? Miten tieto ilmastoriskeistä voi lisätä kaupunkialueiden resilienssiä? Tule kuuntelemaan PIISA-hankkeen webinaaria Insights into Climate Adaptation and Insurance Innovation 10.12. klo 10. #ilmastonmuutos #resilienssi

💎 Suomeen perustettava avaruustilannekeskus edistää yhteiskunnan turvallisuutta. Se parantaa kansallista kriisinsietokykyä, kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa ja huoltovarmuutta sekä kyberturvallisuutta. 📡 Avaruustilannekeskus valvoo ja ennustaa avaruusympäristön aiheuttamia vaara- ja häiriötilanteita, jotta niihin voidaan ennakolta varautua ja reagoida. ℹ️ Avaruustilannekeskus toimii hajautettuna: siviilijohtokeskus perustetaan Ilmatieteen laitokselle yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa, ja sotilasjohtokeskus perustetaan Puolustusvoimien yhteyteen. https://lnkd.in/dS7n-8NM Maanmittauslaitos, National Land Survey of Finland Puolustusvoimat - Försvarsmakten - Finnish Defence Forces #Avaruus #Tutkimus #Turvallisuus #Avaruustilannekeskus

🌬 Kohtasitko Jari-myrskyn? Vastaa kyselyyn! Jari-myrsky pyyhkäisi Suomen yli 20. - 21.11. Keräämme kyselyllä tietoa säävaroitusten seuraamisesta ja myrskyyn varautumisesta. Myrskyn yhteydessä lumensyvyys kasvoi Etelä- ja Keski-Suomessa ja puihin kertyi lumikuormaa. Jari-myrsky aiheutti merkittäviä häiriöitä liikenteeseen sekä sähkökatkoja laajoilla alueilla. Ilmatieteen laitos selvittää ihmisten tietoisuutta myrskyn saapumisesta ja siihen varautumisesta. 👉 Koitko myrskyn, seurasitko siihen liittyviä varoituksia? Jos Jari-myrsky vaikutti elämääsi, vastaathan oheisen linkin kautta kyselyyn. Kysely on avoinna 8.12. saakka. Vastaa Jari-myrskyn kyselyyn: https://lnkd.in/deWdyJi7 #Myrsky #Sää #Varautuminen Kuva: Kaisa Tanskanen, Liikenneturva

"Ilmatieteen laitoksella on erittäin vahva puolustussektorin tutkimusosaaminen, joka kattaa ilmiöt ja olosuhteet meren pohjasta meren pintaan, koko ilmakehän sekä lähiavaruuden. Koska kaikki teknologia ja menetelmät toimivat ympäröivissä olosuhteissa - kyberavaruus mukaan lukien - pystymme lisäämään huomattavasti Suomen turvallisuutta sekä tukemaan yritysten tuotekehitystä."

🌍🌍 Ilmatieteen laitos on mukana rakentamassa maapallon digitaalista kaksosta uudessa TerraDT-hankkeessa. Hankkeessa kehitetään kilometriskaalan ilmastomalleja, joilla pystytään tuottamaan entistä parempia ilmastoennusteita. Climate DT -hankkeessa on aiemmin rakennettu ilmastolle oma digitaalinen kaksonen. Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n johtama TerraDT vie tätä kehitystyötä eteenpäin: ilmaston digitaaliseen kaksoseen luodaan uusia osia, jotka parantavat ilmastoennusteiden tarkkuutta ja luotettavuutta ja antavat entistä laajemmin tietoa ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistyölle. Ilmatieteen laitos kehittää hankkeessa pienhiukkasia simuloivan mallin osaksi ilmaston digitaalista kaksosta. Pienhiukkaset vaikuttavat merkittävästi säteilyyn ja pilviin, ja siten myös säähän ja ilmastoon. Ilmatieteen laitos on ollut edelläkävijä näiden vuorovaikutusten mallintamisessa. “Laskennallisen vaativuutensa vuoksi pienhiukkasten vaikutuksia ei ole aiemmin voitu sisällyttää ilmaston digitaaliseen kaksoseen. Tässä hankkeessa rajoitteet voidaan ylittää hyödyntämällä koneoppimismenetelmiä”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Anton Laakso. Pienhiukkasmallin kehittämisen lisäksi Ilmatieteen laitos on hankkeessa mukana luomassa mittauksilla ja prosessipohjaisella mallinnuksella rakennettua tekoälyyn perustuvaa tapaa kaupunkialueiden hiilensidonnan arvioimiseksi. Tämä tarjoaa entistä tarkempaa tietoa kaupunkisuunnittelun ja -rakenteen vaikutuksista kaupunkien hiilensidontapotentiaaliin eri säätilanteissa ja ilmastonmuutosskenaarioissa. Lue lisää: https://lnkd.in/dee7gtGQ #Ilmasto #TerraDT CSC - IT Center for Science University of Eastern Finland University of Helsinki VTT

👉 Tutustu uuteen Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaaseen! Opas kokoaa laaja-alaisesti eri toimijoiden tietoa ja ohjeet yhteen paikkaan Suomi.fi-verkkopalveluun. Myös Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat ovat olleet mukana oppaan toteutuksessa sään ääri-ilmiöihin varautumisen osalta. Eri tahojen yhteisen oppaan avulla ☑ ohjeet varautumiseen ovat entistä helpommin löydettävissä yhdestä paikasta. ☑ tieto on saavuttavassa ja häiriönkestävässä verkkopalvelussa. ☑ tietoa on saatavilla entistä enemmän myös muilla kielillä. Opas auttaa varautumaan tilanteisiin, joissa arki ei toimi kuten tavallisesti. Varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi ⚡ pitkät sähkö- ja vesikatkot sekä muut elintärkeiden palveluiden häiriöt ⚡ kyberhyökkäykset ja informaatiovaikuttaminen ⚡ luonnonilmiöt, kuten myrsky, tulvat ja maastopalot ⚡ suuronnettomuudet ⚡ pitkäkestoisemmat kriisitilanteet. Varautua voi vain etukäteen. 👉 Tutustu siis jo tänään varautumisoppaaseen: https://lnkd.in/dHc6yiR8 #varautuminen #varautumisopas

✈ Maija Ylinen muutti elokuussa Moldovaan, jossa on käynnissä kestävään kehitykseen ja ilmanlaadun parantamiseen tähtäävä hanke. 👉 Kerro hankkeesta, jonka parissa työskentelet? ”Työskentelen paikallisena koordinaattorina EU:n rahoittamassa Twinning Air quality and Environment -hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa Moldovan kestävää kehitystä ja kykyä täyttää ympäristöön liittyvät velvoitteet ilmanlaadun parantamisen, ilmansaasteiden vähentämisen, kiertotalouden ja jätehuollon, sekä kemikaalien kestävän hallinnan osa-alueilla. Hankkeeseen sisältyy paljon myös Moldovan lainsäädännön arviointia ja uudistamista vastaamaan EU:n standardeja.” 👉 Mitä tehtäväsi sisältää? ”Vastaan hankkeen käytännön toteutuksesta ja yhteydenpidosta edunsaajiin, eli paikalliseen ympäristöministeriöön, ympäristövirastoon sekä ympäristönsuojelun tarkastusvirastoon Moldovassa koko hankkeen keston ajan vuoden 2026 loppuun asti.” ”Hankkeen käytännön toteutukseen sisältyy pääasiassa asiantuntijatyötä, jolloin eri osa-alueiden asiantuntijat tulevat Moldovaan työskentelemään edunsaajalaitosten asiantuntijoiden kanssa ja järjestävät muun muassa työpajoja ja koulutuksia.” 👉 Millaista on työskennellä Moldovassa? ”Muutin perheeni kanssa Moldovan pääkaupunkiin Chișinăuhun elokuun lopussa. Moldovassa työskentely on ollut erittäin mielenkiintoista ja on ollut ilo huomata, miten avoimia ja uudistushaluisia paikalliset asiantuntijat ovat. Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta ulkomailla työskentelystä, joten paras osa tätä tehtävää on ollut se, että joka päivä tulee vastaan uutta opittavaa. Projektissa on mukana useita eri alojen asiantuntijoita eri maista, joten tässä tehtävässä pääsee tutustumaan todella laajasti eri kulttuureihin ja monimuotoisesti ympäristöalan eri osa-alueisiin.” #Ilmanlaatu #Kestäväkehitys Kuvat Moldovasta: Maija Ylinen

🚢 Tiesitkö, että noin 3 % ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin meriliikenteestä?    Merikapteeni ja tutkija Mikko Heikkilä tutki väitöskirjassaan, miten laivojen ilmapäästöjä voidaan selvittää niin kutsutulla alhaalta ylös -mallilla. Alhaalta ylös -mallinnuksessa hyödynnetään laivan ja ympäristön tietoja, kuten tuulta, merivirtoja ja aallokkoa, laskemaan moottoritehon tarve ja päästöarviot eri tilanteissa. Heikkilän tutkimuksessa havaittiin, että laivojen lähdöt satamasta lisäävät typpidioksidipitoisuuksia enemmän kuin saapumiset. Lisäksi tutkimus osoitti, että satamien nopeusrajoitukset voivat jopa lisätä päästöjä, kun moottorit käyvät epäoptimaalisella kuormalla. Tutkimus tarjoaa uutta ymmärrystä päästöjen leviämisestä ja ihmisten altistumisesta saasteille, mikä on tärkeää erityisesti kaupunkisatamien ja kansainvälisten reittien lähialueilla. Heikkilän väitöskirja koostuu kolmesta osatyöstä, joissa tehtiin tutkimuksia Helsingissä, Utössä ja laivoilla. Heikkilän väitöstyö tarkastetaan Helsingin yliopistossa 15.11. #MeTutkimme #Ilmasto #Tutkimus #Ilmanlaatu Kuva: Mikko Heikkilä