Teimme mitä lupasimme
Ursula von der Leyenin komissio astui virkaan joulukuussa 2019. Lupasimme tuolloin EU-kansalaisille toimia rohkeasti ja kunnianhimoisesti, jotta voimme täyttää heidän odotuksensa ja vastata eteen tuleviin haasteisiin. Komissio on alusta asti työskennellyt väsymättömästi tehtävässään, jonka kansalaiset ovat sille uskoneet.
Se on pitänyt lupauksensa. Olemme toisaalta edistyneet toimikauden alussa valituilla kuudella painopistealalla ja toisaalta hakeneet ja löytäneet ratkaisuja yllättäviin kriiseihin, jotka kuuluvat vakavimpiin Euroopan historiassa.
Olemme käärineet hihat ja ryhtyneet päättäväisesti töihin, kun eteen on tullut ennennäkemättömiä vastoinkäymisiä: maailmanlaajuinen koronaviruspandemia, ilmastonmuutoksen aiheuttamia sään ääri-ilmiöitä, Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa ja pahin energiakriisi vuosikymmeniin. Useista samanaikaisista kriiseistä huolimatta tämä komissio on onnistunut katsomaan eteenpäin ja vastaamaan tulevien sukupolvien kannalta keskeisiin haasteisiin. Olemme näyttäneet, että Euroopan unioni on parhaimmillaan, kun se toimii rohkeasti.
Tämä on tilinpäätös von der Leyenin komission toimikaudesta.
Kun sukupolvemme pahin pandemia koetteli maailmaa, komissio otti tehtäväkseen suojella ihmishenkiä, elinkeinoja ja taloutta.
Edistimme tutkimusta ja toimia, joiden ansiosta rokotteet saatiin käyttöön ennätyksellisen nopeasti. Näin voitiin pelastaa lukemattomia ihmishenkiä. Varmistimme, että kaikilla eurooppalaisilla oli mahdollisuus saada rokotus samaan aikaan riippumatta siitä, missä EU:n jäsenmaassa he asuvat. Hankimme jäsenmaiden puolesta oikeuden jopa 4,6 miljardiin rokoteannokseen, joita jaettiin paitsi Eurooppaan myös kumppanimaille. Yli 80 prosenttia EU:n aikuisväestöstä on saanut vähintään yhden täyden rokotussarjan.
Kun maat pystyivät rokotusten ansiosta avaamaan varovasti rajojaan, kehitimme käytännön ratkaisut, joiden avulla eurooppalaiset pystyivät matkustamaan turvallisesti. Otimme käyttöön EU:n digitaalisen koronatodistuksen, joka kattoi 78 maata ja aluetta. Siitä on tullut malli maailmanlaajuiselle järjestelmälle, jolla helpotetaan liikkumista ja suojellaan kansalaisia pandemioilta kaikkialla maailmassa.
Kun sulkutoimet uhkasivat yritysten toimintaa ja työpaikkoja, perustimme tilapäisen tukivälineen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämistä varten (SURE). Sen avulla pidettiin vuonna 2020 2,5 miljoonaa yritystä toiminnassa ja 31,5 miljoonaa eurooppalaista työssä ja vältettiin näin valtava taloudellinen ja sosiaalinen kriisi. Kun rajat suljettiin ja tavaraliikenne jumiutui, perustimme vihreitä kaistoja, jotta kuljetuksia voitiin jatkaa eikä perushyödykkeistä syntynyt puutetta.
Komissio tähtäsi toimillaan siihen, että kaikkien – ja etenkin pandemian pahiten koettelemien – jäsenmaiden taloudet voisivat elpyä nopeasti. Edessä oli syvin taantuma sitten toisen maailmansodan, mutta saimme aikaan myös voimakkaimman elpymisen sitten sodan jälkeisen nousukauden. Sen mahdollisti uudenlainen suunnitelma, jonka avulla kerättiin rahaa markkinoilta ja suunnattiin yhteisiä investointeja EU:n elpymiseen ja häiriönsietokyvyn parantamiseen.
NextGenerationEU-väline on lisännyt luottamusta EU:n talouteen. Tällä yli 800 miljardin euron rahoitusvälineellä tuetaan EU:n talouksia yhdistämällä investointeja ja uudistuksia. Välineestä on jo rahoitettu satoja konkreettisia hankkeita merituulipuistoista sähköjuniin ja digitaalisista julkisista palveluista maailmanluokan sairaaloihin. Jäsenmaat käyttävät välinettä myös strategisesti, ja sen avulla on esimerkiksi toteutettu työmarkkina- ja eläkeuudistuksia ja nopeutettu uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyjä. Tällä tavoin on edistetty vaurautta koko EU:n alueella.
Kun Venäjän tankit vyöryivät rajan yli, EU asettui Ukrainan tueksi yhtenäisenä, vahvana ja päättäväisenä, ja jälleen kerran komissio ryhtyi toimeen. Loimme olosuhteet, joissa yli 4 miljoonaa ukrainalaispakolaista voitiin vastaanottaa EU:hun. Organisoimme EU:n ja jäsenmaiden ennennäkemättömän laajaa humanitaarista, taloudellista ja sotilaallista apua Ukrainalle. Sen määrä on tähän mennessä jo 118,3 miljardia euroa, josta sotilaallisen tuen osuus on 43,5 miljardia euroa. Teemme koko ajan tiivistä yhteistyötä myös G7-kumppanimaiden kanssa, jotta jokainen euro menisi Ukrainassa sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
Kremlin diktaattori laski eurooppalaisten epäyhtenäisyyden varaan, mutta yhdessä olemme osoittaneet hänen erehtyneen. Me seisomme Ukrainan rinnalla niin kauan kuin se on tarpeen. Uuden Ukrainan tukivälineen kautta voidaan myöntää seuraavien neljän vuoden aikana vielä 50 miljardia euroa toimiin, joilla voidaan varmistaa perustarpeiden täyttäminen, esimerkiksi koulujen pitäminen toiminnassa ja palkkojen ja eläkkeiden maksu puolustustaistelun jatkuessa. Jokainen Ukrainan voitto hyökkääjästä on myös voitto Euroopan yhteiselle turvallisuudelle.
Samanaikaisesti olemme tukeneet Ukrainaa sen uudistuksissa sen pyrkiessä lähemmäksi EU:ta. EU teki komission suosituksesta – ja ukrainalaisten toiveesta – historiallisen päätöksen liittymisneuvottelujen aloittamisesta Ukrainan kanssa tunnustuksena maan merkittävästä edistymisestä tällä saralla.
Olemme myös onnistuneet lievittämään Venäjän hyökkäyksen maailmanlaajuisia vaikutuksia. Kun sota uhkasi laukaista maailmalla elintarvikekriisin, otimme käyttöön ratkaisumallin, jossa Ukrainan maataloustuotantoa viedään niitä eniten tarvitseviin maihin. Avasimme solidaarisuuskaistat, joiden avulla Ukrainasta on viety 150 miljoonaa tonnia hyödykkeitä. Määrään sisältyy noin 75 miljoonaa tonnia pääasiassa jälleenvientiin tarkoitettuja maataloustuotteita.
Olemme myös ensimmäisinä vaatimassa Venäjää vastuuseen toimistaan ja maksamaan aiheuttamansa tuhot. Olemme toteuttaneet 14 pakotepakettia Venäjän sotakoneiston pysäyttämiseksi. Olemme jäädyttäneet noin 210 miljardia euroa Venäjän keskuspankin varoja EU:ssa. Tuemme Venäjän sotarikoksiin ja hyökkäysrikokseen liittyvän näytön keräämistä. EU puolustaa kansainvälistä oikeutta.
Koska strateginen toimintaympäristömme on muuttunut perusteellisesti, EU:n on otettava uudenlaista vastuuta. Tämän vuoksi komissio on laatinut EU:lle puolustusteollisuusstrategian. Siinä määritetään strategiset painopisteet ja kootaan yhteen jäsenmaiden ja eurooppalaisten yritysten toimia tutkimuksesta uusien järjestelmien teollistamiseen ja kaupallistamiseen sekä edelleen tuotannon lisäämiseen, koordinoituihin hankintoihin ja toimitusvarmuuteen. Perusajatuksena on, että rauha edellyttää turvallisuutta.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, se yritti kiristää Eurooppaa energiatoimitusten avulla. Tämä laukaisi Euroopassa energiakriisin ja aiheutti pelkoa sähkökatkoksista. Jälleen kerran unioni veti yhtä köyttä.
Komission uraauurtavalla REPowerEU-suunnitelmalla turvattiin energiatoimitukset ja vähennettiin riippuvuutta venäläisestä energiasta. Toimituslähteitä monipuolistettiin etsimällä luotettavia uusia kumppaneita. Kaasun käyttö väheni 18 prosentilla eurooppalaisten kotitalouksien ja yritysten suurten säästötoimien ansiosta. Lisäksi uusiutuvan energian käyttöönottoa vauhditettiin.
EU:ssa tuotettiin viime vuonna ensi kertaa enemmän sähköä tuulivoimalla kuin kaasulla. Euroopassa tuotetun aurinkoenergian määrä on lähes kaksinkertaistunut. Uusiutuvan energian tuotantolaitokset ovat lisääntyneet vuositasolla noin 35 prosentilla.
Venäjän harjoittama kiristys johti energian hintojen jyrkkään nousuun, mikä aiheutti vaikeuksia EU:n kotitalouksille ja yrityksille, mutta me hyödynsimme jo pandemian aikana onnistuneeksi osoittautunutta toimintamallia.
Perustimme EU:n energianhankintafoorumin, jonka kautta toteutettiin yhteisiä kaasuhankintoja ja tarjouskilpailuja, ja EU:n yritykset saivat vahvemman neuvotteluaseman maailmanmarkkinoilla. Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi. Eurooppalaisille ostajille oli vuonna 2023 tarjolla foorumin kautta 42 miljardia kuutiometriä kaasua. EU:n viimeisimmässä yhteisessä tarjouskilpailussa helmikuussa 2024 kansainvälisten toimittajien tarjoukset olivat yhteensä 97,4 miljardia kuutiometriä, mikä oli tarpeeseen nähden kolminkertainen määrä.
Yhteistoimien ansiosta nykyiset hinnat ovat lähes kymmenen kertaa alhaisemmat kuin pahimmillaan kriisin aikana. Euroopan riippuvuus Venäjältä peräisin olevista fossiilisista polttoaineista on lopullisesti ohi.
Komissio on koko toimikautensa ajan lisännyt EU:n valmiuksia tarjota elintärkeää tukea maille, joita koettelevat tulvat, metsäpalot, maanjäristykset, kansanterveydelliset hätätilanteet tai muut katastrofit.
EU:n pelastuspalvelumekanismi on kanavoinut tukea kaikkialle Eurooppaan ja sen ulkopuolelle. Tiimimme olivat paikalla pelastamassa ihmisiä ja raivaamassa rauniota vain tunteja Albanian, Kroatian ja Turkin maanjäristysten jälkeen. Ne veivät nopeasti apua Belgian, Saksan, Italian ja Slovenian tulva-alueille.
Vuodesta 2019 alkaen EU:n solidaarisuusrahastosta on myönnetty yli 3 miljardia euroa luonnonkatastrofeista ja kansanterveydellisistä hätätilanteista kärsineille jäsenmaille ja liittymisneuvotteluja käyville maille.
EU:n palontorjuntakalusto on osallistunut maastopalojen torjuntaan muun muassa Kreikassa, Portugalissa, Ranskassa ja Albaniassa ja ensi kertaa jopa Atlantin toisella puolella: Kanada pyysi apua, kun sitä koettelivat pahimmat metsäpalot aikoihin, ja EU vastasi pyyntöön. Sadat eurooppalaiset palomiehet olivat sammuttamassa Kanadan rajuja metsäpaloja.
Äärimmäisten sääilmiöiden esiintymistiheys ja voimakkuus sekä pandemia ovat osoittaneet, että katastrofeihin on varauduttava paremmin. Tämän vuoksi perustettiin rescEU-varastot, joihin kootaan yhteisiä resursseja, kuten sammutuslentokoneita ja -helikoptereita, evakuointiin soveltuvia lääkintälentokoneita sekä lääkintätarvikkeita. Ne muodostavat EU:n turvaverkon hätätilanteita varten.
Katastrofin iskiessä unionilla on nyt paremmat valmiudet kuin koskaan auttaa Eurooppaa ja muuta maailmaa. Komissio on vuodesta 2020 lähtien koordinoinut 232:ta humanitaarisen ilmasillan operaatiota 12 kriisin yhteydessä eri puolilla maailmaa, viimeksi Gazan vaikeassa humanitaarisessa tilanteessa.
Heti toimikautensa alussa komissio asetti EU:n yhteiseksi tavoitteeksi kehittää uuden puhtaaseen kiertotalouteen perustuvan kasvumallin eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman. Tavoitteeksi otettiin ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä, koska mitattavat tavoitteet vauhdittavat uudistuksia. Tätä päämäärää silmällä pitäen olemme edistäneet taloudellisesti kannattavaa ja sosiaalisesti oikeudenmukaista puhdasta siirtymää, joka suojelee ihmisiä ja ympäristöä.
Meillä on selkeä visio: Euroopan pitää pysyä korkeatasoisena investointikohteena ja sen teollinen perusta on pidettävä vahvana, jolloin syntyy vakaita ja laadukkaita työpaikkoja tulevaisuudessakin.
Olemme luoneet puitteet, joissa kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Olemme lisänneet EU-tason investointeja. EU-varoista (NextGenerationEU ja koheesiopolitiikan varat) rahoitetaan ilmastoon liittyviä hankkeita lähes 400 miljardilla eurolla. Loimme vankan kehyksen kestävälle rahoitukselle, ja EU:sta tuli maailman suurin vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskija.
Olemme myös osoittaneet, että talouskasvu ei edellytä päästöjä: vuodesta 1990 EU:n kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 32,5 prosenttia, mutta sen talous on kasvanut lähes 70 prosenttia.
Olemme myös edistäneet sellaisten innovatiivisten teknologioiden kehittämistä, joita päästöjen vähentämiseen tarvitaan. Nettonollateollisuutta koskevalla säädöksellä nopeutetaan merkittävästi puhtaan teknologian teollisuuteen liittyviä lupaprosesseja ja tuetaan eurooppalaisia yrityksiä siirtymän toteuttamisessa siten, että ne säilyttävät kilpailuetunsa.
Muu maailma on kuitenkin saatava samalle tasolle. Hiilivuodon torjumiseksi olemme ottaneet käyttöön hiilirajamekanismin. Sen avulla varmistetaan, että päästöjä vähennetään tuotantopaikasta riippumatta eivätkä EU:n ilmastotavoitteet vesity.
Lupasimme kansalaisille alusta alkaen, että vihreä siirtymä toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Tämä lupaus on pidetty. Perustimme oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ja sosiaalisen ilmastorahaston niiden tueksi, jotka ovat muita heikommassa asemassa ja joilla on sopeutumisessa suurimpia haasteita.
Vihreän kehityksen ohjelma tuottaa tulosta: EU on saavuttamassa ilmastotavoitteensa, ja teollisuudelta vaadittu fossiilisista polttoaineista luopuminen on muuttumassa kasvumahdollisuudeksi.
EU:n kansalaisten ja yritysten digiympäristö on parantunut viime vuosina enemmän kuin koskaan.
Komissiolla on ollut toimikautensa alusta alkaen selkeä visio: on varmistettava, että yhteiskunta hyötyy teknologiasta ja innovointi parantaa EU:n kilpailukykyä, ja minimoitava kansalaisiin kohdistuvat riskit.
Tämän olemme tehneet. Olemme investoineet eri puolilla Eurooppaa miljardeja euroja valokuitu- ja 5G-verkkojen laajentamiseen. Olemme tuoneet yhteydet maaseudulle ja auttaneet satoja tuhansia työntekijöitä hankkimaan tulevaisuudessa tarvittavia digitaitoja. Olemme toteuttaneet ihmiskeskeisen vision digiympäristöstä ja vahvistaneet EU:n teknologista johtoasemaa.
Vuonna 2019 yksikään kahdeksasta suurimmasta supertietokoneesta ei ollut eurooppalainen. Nyt EU:ssa on neljä maailman tehokkaimpiin kuuluvaa tietokonetta, jotka sijaitsevat Suomessa, Italiassa, Espanjassa ja Saksassa.
Tämän kehityksen rinnalla Euroopasta on tullut edelläkävijä kansalaisten oikeuksien valvojana verkossa. Digipalvelusäädöksellä vahvistettiin perusperiaatteet, joita sovelletaan kaikkiin digitaalialan yrityksiin Euroopassa, sekä selkeät käyttäjien oikeudet. Määrittelimme, mikä on suurten verkkoalustojen erityisvastuu niiden julkaisemasta ja levittämästä sisällöstä. Sen pohjalta on mahdollista esimerkiksi torjua vihapuhetta ja disinformaatiota ja suojella alaikäisiä. Digimarkkinasäädöksellä puolestaan varmistetaan, että suuret digialan yritykset toimivat reilusti ja läpinäkyvästi ja tarjoavat oikeusvarmuuden EU:n yrityksille.
Sama koskee tekoälyä. Innovointiin kannustavan tekoälysäädöksen myötä EU on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa maanosa, jolla on tekoälyä koskevaa kohdennettua ja erityisesti suurten riskien käyttötarkoituksiin keskittyvää sääntelyä. Sääntöjen asettamisen lisäksi tekoälysäädös tarjoaa ponnahduslaudan yrityksillemme, jotka voivat näyttää tietä luotettavan tekoälyn kehittämisessä.
Tiedämme, että tekoäly voi lisätä yritystemme tuottavuutta valtavasti. Sen vuoksi me autamme niitä hyödyntämään tekoälyä toimintaprosesseissaan. Tarjoamme esimerkiksi aloitteleville, pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuden käyttää EU:n supertietokoneita suurten tekoälymallien kehittämiseen, kouluttamiseen ja testaamiseen.
Olemme myös kehittäneet turvallisen tavan hyödyntää datan taloudellista potentiaalia. Datasäädöksellä kannustetaan eri tahoja jakamaan tuottamaansa dataa ja parannetaan EU:n pilvipalvelumarkkinoiden kilpailukykyä. Tämä voi kasvattaa EU:n BKT:tä kymmenillä miljardeilla euroilla vuoteen 2028 mennessä.
Euroopan digitaalinen vuosikymmen on siis ollut tuloksekas.
Euroopan teollisuudella on tärkeä rooli kansalaisten vaurauden tuottajana. Se on myös keskeinen tekijä puhtaan talouden rakentamisessa. Jotta teollisuutemme pysyisi maailmassa kilpailukykyisenä siirtymän aikana, olemme nopeuttaneet tukitoimia keskeisillä aloilla siruista puhtaaseen teknologiaan ja akuista tuulivoimaan. Niissä yhdistyvät investoinnit, osaaminen, älykkäät sääntelyjärjestelmät ja yhteistyö kumppaneiden kanssa.
Tätä toimintamallia testattiin EU:n sirusäädöksellä, jolla edistetään sirujen valmistusta ja tuetaan tuotannon lisäämistä ja innovointia koko arvoketjussa. Se osoittautui toimivaksi. EU:n sirusäädös on jo tuottanut yli 100 miljardia euroa suunniteltuja investointeja koko arvoketjussa. Sen avulla on myös syntynyt hyviä työpaikkoja Eurooppaan Magdeburgista Cataniaan, Dublinista Dresdeniin ja Wrocławista Grenobleen.
Pyrimme samalla toimintamallilla varmistamaan, että myös puhtaan teknologian teollisuuden tulevaisuutta rakennetaan Euroopassa. Nettonollateollisuutta koskeva säädös auttaa EU:ta kehittämään vahvaa eurooppalaista valmistuskapasiteettia. Vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia EU:n nettonollateknologioiden kysynnästä on määrä kattaa Euroopan omalla valmistuskapasiteetilla. Strategisten hankkeiden ja toimialakeskittymien ansiosta voidaan toteuttaa uudistuksia ja käyttää kohdennettuja hankinta- ja huutokauppasääntöjä, edistää EU:n roolia globaalina edelläkävijänä puhtaaseen energiaan siirtymisessä ja luoda EU:hun vihreitä ja laadukkaita työpaikkoja.
Kriittisiä raaka-aineita koskevalla säädöksellä pyritään varmistamaan, että eurooppalaiset yritykset saavat tärkeitä raaka-aineita, jotka ovat ratkaisevia Euroopan kilpailukyvyn ja taloudellisen turvallisuuden kannalta. Eurooppa hankkii nykyään valtaosan tarvitsemistaan harvinaisista maametalleista ja muista kriittisistä raaka-aineista Kiinasta. Geopoliittiset jännitteet tai pandemian kaltaiset tapahtumat voivat milloin tahansa aiheuttaa vakavia ongelmia tuotantoketjun loppupäässä Euroopassa. Tämän vuoksi me noudatamme Kiinan suhteen uutta periaatetta ”eroon riskeistä, ei toisistamme”, jonka jäsenmaat ja G7-kumppanit ovat hyväksyneet. Kehitämme uusia eurooppalaisia hankkeita mutta myös hyödyllisiä strategisia kumppanuuksia Australian, Chilen ja Kanadan kaltaisten maiden kanssa, jotta voimme turvata kriittisten raaka-aineiden saannin ja jalostuksen sekä monipuolistaa eurooppalaisyritysten toimitusketjuja.
Geopoliittisiin realiteetteihin sopeutumista varten olemme myös laatineet ensi kertaa taloudellisen turvallisuuden strategian, jonka konkreettisilla toimilla parannetaan häiriönsietokykyä ja vähennetään talouden riskejä. Myös tässä sovelletaan pragmaattista suhtautumistapaa: edistämme Euroopan omia valmiuksia keskeisillä aloilla, suojaudumme riippuvuuksilta ja solmimme kumppanuuksia, joilla ajetaan yhteisiä etuja. Tämä tekee Euroopasta entistä vahvemman ja turvallisemman.
Sosiaalisen markkinataloutemme kilpailukyky perustuu inhimilliseen pääomaan – työntekijöiden osaamiseen ja hyvinvointiin. Tämä on ollut toimikauden alusta lähtien toiminnassamme keskeistä.
Olemme ottaneet käyttöön osaamissopimuksen, jonka tarkoituksena on antaa työntekijöille yritysten tarpeita vastaavaa koulutusta. Sitä on tuettu 65 miljardin euron investoinneilla EU:n talousarviosta ja NextGenerationEU-välineestä. Aihe on erittäin tärkeä kansalaisillemme ja yrityksillemme, sillä kaksi kolmasosaa Euroopan pienistä ja keskisuurista yrityksistä sanoo, etteivät ne löydä tarvitsemiaan osaajia.
Kilpailukykymme perustuu kuitenkin myös työoloihin, joissa työntekijät pystyvät tekemään parhaansa ja keskittymään työhönsä. Von der Leyenin komissio lupasi ja toteutti myös puitteet, joilla kohennetaan vähimmäispalkkoja. Työntekijät ansaitsevat palkan, jolla voi elää ihmisarvoista elämää riippumatta siitä, missä he työskentelevät.
Kun syntyy uudenlaisia työtapoja, niihin liittyy myös haasteita esimerkiksi työntekijöiden oikeuksien ja sosiaalisen suojelun suhteen. Tämän vuoksi ehdotimme sääntöjä, joilla parannetaan alustatyön työoloja, kuten komission toimikauden alussa luvattiin. Vuonna 2021 EU:ssa oli toiminnassa yli 500 digitaalista alustaa, jotka tarjosivat työtä yli 28 miljoonalle ihmiselle. Useimmat heistä ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia, mutta joukossa on myös palkansaajia.
Laadimme myös palkka-avoimuutta koskevat säännöt, jotta sukupuolesta riippumatta toteutuisi perusperiaate, jonka mukaan samasta työstä on maksettava samaa palkkaa. Lisäksi otettiin käyttöön lapsitakuu, jotta vähävaraisillakin perheillä on varaa päivähoitoon ja äidit ja isät pystyvät yhdistämään työnteon ja perhe-elämän. Eurooppa tarvitsee kaikkien työpanosta.
Onnistuimme myös vihdoin yhdessä pitkän aikavälin tavoitteessa: saamme enemmän naisia eurooppalaisten yritysten johtoportaaseen. Kun vuosikymmenen jumissa ollut naisten hallintoelinpaikkoja koskeva direktiivi hyväksyttiin, EU:ssa on voimassa tavoite, jonka mukaan pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenistössä olisi oltavat naisia vähintään 40 prosenttia. Tämä on hyvä uutinen naisille: lasikatto voi nyt murtua. Se on hyvä uutinen myös taloudelle, sillä monimuotoisuutta suosivat yritykset menestyvät paremmin.
Komissio teki toimikautensa aikana myös uusia aloitteita rasismin ja antisemitismin torjumiseksi sekä hlbtiq-henkilöiden, vammaisten henkilöiden ja romanien hyväksi. Olemme työskennelleet paremman unionin puolesta, jossa kaikki eurooppalaiset ihonväristään, uskonnostaan, iästään, sukupuolestaan ja seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta voivat menestyä.
Eurooppa on maanosa, jonka historiaa ovat muovanneet monet kansat. Pidämme aina kiinni velvoitteistamme tarjota turvaa niille, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua, ja olemme ylpeitä laillisista muuttoväylistämme, jotka hyödyttävät myös eurooppalaisia yhteiskuntia ja talouksia.
Kriisitilanteet, joissa EU:hun on saapunut ennennäkemättömän paljon pakolaisia ja laittomia muuttajia, ovat kuitenkin osoittaneet, ettei EU:lla ole oikeanlaisia välineitä muuttopaineesta selviytymiseen.
Tämän komission toimikauden alussa sitoudummekin kehittämään yhteisen järjestelmän muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi EU:ssa. Tämän vuoksi ehdotimme uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta.
Vaikeiden poliittisten ja oikeudellisten neuvottelujen jälkeen jäsenmaat ja Euroopan parlamentti pääsivät yhteisymmärrykseen näistä kattavista säännöistä, mikä antaa Euroopalle uuden alun ja pääsyn irti asetelmasta, joka on ollut vuosikymmenten ajan jumissa.
Uusilla säännöillä parannetaan ulkorajojen valvontaa. Sopimuksen myötä myös nopeutetaan ja tehostetaan turvapaikka-, palauttamis- ja rajamenettelyjä, tiukennetaan määräaikoja ja sääntöjä, joilla rajoitetaan perusteettomien tai uusintahakemusten tekemistä, sekä turvataan tarvittavat takeet yksittäistapauksissa. Niistä, joilla ei ole oleskeluoikeutta, tehdään palauttamispäätökset välittömästi.
Meillä on nyt selkeämmät säännöt jäsenmaiden vastuusta ja paremmat käytännöt edelleenliikkumisen vähentämiseksi.
Jäsenmaat tukevat toisiaan joustavalla mutta pysyvällä solidaarisuusmekanismilla. Ne voivat valita, missä muodossa ne osoittavat solidaarisuuttaan. Unionilla on nyt paremmat valmiudet hallita muuttoliikettä.
Samalla kun komissio on kehittänyt toimivampaa lainsäädäntöä koko toimikautensa ajan, se on antanut jäsenmaille operatiivista ja EU:n virastojen tukea välittömissä haasteissa, esimerkiksi silloin, kun Välimereltä saapuvien muuttajien määrän alkoi kasvaa voimakkaasti ja Valko-Venäjän alkoi välineellistää muuttoliikettä. Lisäksi olemme solmineet kolmansien maiden kanssa kumppanuuksia, joiden tavoitteena on torjua ihmissalakuljetusta ja lisätä palautuksia.
Esimerkiksi Tunisian kanssa sovittu kattava kumppanuus tuo muuttoliikkeen hallinnan ohessa muitakin molemminpuolisia, esimerkiksi energiaan, koulutukseen, osaamiseen ja turvallisuuteen liittyviä hyötyjä. Se toimii mallina muiden kumppaneiden kanssa allekirjoitettaville sopimuksille yhteistyön edistämisestä ja muuttoliikkeen hallinnan parantamisesta.
Toimikautensa alussa von der Leyenin komissio sitoutui panostamaan oikeusvaltioperiaatteeseen ja eurooppalaiseen demokratiaan. Monet tapahtumat unionissa ja sen ulkopuolella ovat osoittaneet, että olimme oikealla tiellä, sillä demokratiaa ei voida pitää itsestäänselvyytenä. Meidän on taisteltava sen puolesta joka päivä. Tämä komissio on laatinut lainsäädäntöä, jolla puolustetaan ja vahvistetaan demokratiaa, torjutaan ulkomaista häirintää ja disinformaatiota sekä suojellaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta ja toimittajien turvallisuutta.
Lisäksi ryhdyimme uusin tavoin varmistamaan oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämistä jäsenmaissa. Otimme käyttöön vuotuisen oikeusvaltioraportoinnin, jossa annetaan kullekin jäsenmaalle räätälöityjä suosituksia siitä, miten ehkäistä oikeusvaltioperiaatteen rikkomista ja vahvistaa periaatteen noudattamista. Tarvittaessa hyödynsimme muita välineitä, kuten rikkomusmenettelyä ja talousarvion ehdollisuusmekanismia, jolla voidaan keskeyttää EU:n talousarviosta suoritettavat maksut, jos jäsenmaa ei noudata oikeusvaltioperiaatetta. Komission pyynnöstä tämä säännös aktivoitiin Unkarin osalta.
Oikeusvaltiohaasteisiin tiukasti puuttumalla olemme pyrkineet suojelemaan eurooppalaista demokratiaa ja Euroopan yhteiskuntien vapautta ja avoimuutta.
Von der Leyenin komissio on osoittanut viime vuosina useita kertoja, miten valtavia haasteita voidaan voittaa, kun tehdään yhteistyötä ystävien ja kumppanien kanssa. EU:n kyky muodostaa vahvoja liittoutumia kaikkialla maailmassa on vahvistanut sen globaalia roolia.
Tämän komission kollegion ensimmäinen vierailu suuntautui Afrikkaan. Von der Leyenin komission työ on nostanut suhteet Yhdysvaltoihin uudelle tasolle: yhteistyö on ollut tiivistä Ukrainan tukitoimissa sekä energian, ilmastotoimien, kaupan ja teknologian aloilla. Komissio on myös edistänyt uudenlaisten suhteiden solmimista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan maan erottua EU:sta. Neuvottelujen tuloksena syntyi ns. Windsorin puitteisto, joka on palauttanut suhteet yhteen tärkeimmistä eurooppalaisista kumppaneistamme myönteiselle uralle.
Kehitimme myös uuden sukupolven kumppanuuksia, jotka perustuvat Global Gateway -strategiaan. Kyseessä on Euroopan kaikkien aikojen suurin globaali investointiohjelma. Strategian 300 miljardin euron määrärahoilla voidaan tarjota laadukkaita investointeja ja infrastruktuurihankkeita, joissa noudatetaan tiukkoja ympäristö- ja sosiaalinormeja ja luodaan työpaikkoja ja kasvua paikallisesti.
Global Gateway -strategiassa on kyse kaikkia osapuolia hyödyttävistä kumppanuuksista, joissa otetaan huomioon kumppaneidemme ja EU:n edut geopoliittisesta näkökulmasta.
Strategia tuottaa jo tulosta. Sen puitteissa on valittu yli 200 lippulaivahanketta, joihin investoidaan 66 miljardia euroa. Kohteina ovat muun muassa strategiset raaka-ainekumppanuudet Namibian, Chilen ja Argentiinan kanssa, uusiutuvaa vetyä koskeva yhteistyö Marokon ja Egyptin kanssa sekä EU:n ja Pohjois-Afrikan välinen merenalainen Medusa-tietoliikennekaapelijärjestelmä. Ja tulossa on vielä paljon muutakin.
Global Gateway -strategiaa toteutetaan Team Europe -periaatteella eli EU:n toimielinten ja jäsenmaiden yhteistyöllä. Se tukee vihreää ja digitaalista siirtymää kaikkialla maailmassa ja lisää samalla EU:n painoarvoa maailmassa.
EU on vakiinnuttanut maineensa luotettavana ja pitkäaikaisena kumppanina, joka tekee työtä kaikkien osapuolten hyödyksi.
Yhteistyö unionina
Komissio on toimikautensa alusta lähtien pyrkinyt tekemään EU:sta yhtenäisemmän ja vahvemman. Olemme selviytyneet yhdessä ennennäkemättömistä sisäisistä kriiseistä.
Maailmalla Team Europe -malli on mahdollistanut EU:lle aiempaa strategisemman, määrätietoisemman ja yhtenäisemmän toiminnan.
Tämän toimikauden aikana on syntynyt todellinen geopoliittinen unioni, joka tukee Ukrainaa, vastustaa Venäjän voimapolitiikkaa, edistää sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä ja panostaa kumppanuuksiin.
Toimikautensa alussa komissio lupasi toimia rohkeasti ja kunnianhimoisesti. Voimme todeta, että se on täyttänyt lupauksensa.