muurari

muurari (Finnisch)

	Singular	Plural
Nominativ	muurari	muurarit
Genitiv	muurarin	muurarien muurareiden muurareitten (muurarein)
Partitiv	muuraria	muurareita muurareja
Akkusativ	muurari muurarin	muurarit
Inessiv	muurarissa	muurareissa
Elativ	muurarista	muurareista
Illativ	muurariin	muurareihin
Adessiv	muurarilla	muurareilla
Ablativ	muurarilta	muurareilta
Allativ	muurarille	muurareille
Essiv	muurarina	muurareina
Translativ	muurariksi	muurareiksi
Abessiv	muuraritta	muurareitta
Instruktiv	—	muurarein
Komitativ	—	muurareine- + Possessivsuffix

Worttrennung:

muu·ra·ri

Aussprache:

IPA: [ˈmuːrɑri]

Bedeutungen:

[1] Maurer

[2] Maurerin

Herkunft:

Bildung zum Substantiv muuri „Mauer“ mit dem Suffix -ari.

Beispiele:

[1]

[1] Maurer

[2] Maurerin

Referenzen und weiterführende Informationen:

[1] Rolf Klemmt, Ilkka Rekiaro: Suomi-Saksa-Suomi-Sanakirja. Gummerus, Jyväskylä 2008, ISBN 978-951-20-6724-4, Seite 494

[1] Finnischer Wikipedia-Artikel „muurari“

[1, 2] Sanakirja suomi-saksa „muurari“

[*] Uni Leipzig: Wortschatz-Portal „muurari“

Quellen: