Finnish

edit

Etymology

edit

murto +‎ luku. First attested in 1820.

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈmurtoˌluku/, [ˈmurt̪o̞ˌluku]
  • Rhymes: -uku
  • Hyphenation(key): murto‧luku

Noun

edit

murtoluku

  1. (arithmetic) common fraction, fraction (fraction in the form of one integer divided by another, non-zero, integer)

Declension

edit
Inflection of murtoluku (Kotus type 1*M/valo, k-v gradation)
nominative murtoluku murtoluvut
genitive murtoluvun murtolukujen
partitive murtolukua murtolukuja
illative murtolukuun murtolukuihin
singular plural
nominative murtoluku murtoluvut
accusative nom. murtoluku murtoluvut
gen. murtoluvun
genitive murtoluvun murtolukujen
partitive murtolukua murtolukuja
inessive murtoluvussa murtoluvuissa
elative murtoluvusta murtoluvuista
illative murtolukuun murtolukuihin
adessive murtoluvulla murtoluvuilla
ablative murtoluvulta murtoluvuilta
allative murtoluvulle murtoluvuille
essive murtolukuna murtolukuina
translative murtoluvuksi murtoluvuiksi
abessive murtoluvutta murtoluvuitta
instructive murtoluvuin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of murtoluku (Kotus type 1*M/valo, k-v gradation)

Derived terms

edit
compounds

See also

edit

Further reading

edit