Hollola

Etelä-Suomen korkein paikka Tiirismaa sijaitsee Hollolassa Salpakankaan kuntakeskuksen pohjoispuolella. Tiirismaalla sijaitsee Digitan radio- ja televisiolähetysasema ja Messilän kartanoon liittyvä laskettelukeskus.^lähde?

Tiirismaan eteläpuolella Tiilikankaalla on vähäravinteinen, kirkasvetinen ja sukelluskohteeksikin sopiva Iso-Tiilijärvi, jossa näkyvyys on jopa 5—10 metriä pohjaan. Iso-Tiilijärvellä on uimaranta. Heinsuon urheilukeskukselta pääsee Tiirismaalle Iso-Tiilijärven itäpuolitse käyttämällä Soisalmen suolle rakennettuja pitkospuita.^lähde?

Kaikkiaan Hollolan kunnan alueella on kokonaan tai osittain 44 järveä, joista suurimmat ovat Vesijärvi, Pääjärvi ja Kivijärvi.^[9]

Kiikunlähde sijaitsee Hollolan kirkosta luoteeseen Uskilan kylässä. Kiikunlähteellä on kuvattu osa luontoelokuvasta Järven tarina. Kiikunlähde on juomakelpoinen ja se toimii pintavedenottamona kotitalouksille.^[10]

Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluu Kastarin-Hatsinan-Kutajoen maisema-alue. Perinnemaisemiin kuuluvat Heinlammin kalliokedot ja Huhdanjoen Tervalan niitty.^[11] Hollolan Natura 2000 -luonnonsuojelualueet ovat Kivijärvi, Kotajärvi, Kutajärven alue, Pähkinäkukkula, Riihikallio-Pilkanmäki ja Tiirismaa.^[12]

Hollola on Lahden länsipuolella sijaitseva kehyskunta. Vapaa-ajan asuntoja siellä oli 1 527 vuoden 2013 lopussa.^[13]

Hollolan kunnan keskellä sijaitseva Lahden kaupunki ja Vesijärvi jakavat kunnan järven länsipuolella sijaitsevaksi Maakansaksi ja itäpuolella sijaitsevaksi Vesikansaksi. Maakansa muodostaa pääosan kunnan pinta-alasta. Vesikansan muodostavat pohjoisesta Asikkalan rajalta etelään päin Lahden rajalle lueteltuina Paimela, Kalliola ja Kukkila. Vesikansalla on Hollolan kunnanvaltuustossa erillinen Vesikansa-lautakunta, joka käsittelee alueen asioita. Lahden perustamisen jälkeen Hollola on luovuttanut sille alueita neljä kertaa.

Kunta on ostanut maata tonttivarannon ylläpitämiseksi voidakseen tarjota omakotitontteja.

Pääartikkeli: Salpakangas

Yli puolet Hollolan asukkaista asuu kuntakeskuksessa Salpakankaalla ja runsas kymmenesosa Kukkilan ja Kalliolan kylissä.

Hollolan kunnan hallinto siirtyi jatkosodan aikana Hollolan kunnantuvalta Lahden kaupungin keskustaan ja siirtyi myöhemmin Salpakankaalle. Kunnan kasvu 1960-luvulla perustui lähinnä elinkeinopolitiikkaan ja tarkkaan talouteen. Se mahdollisti Lahtea matalammat kunnallisverot ja houkutteli Salpakankaalle yrityksiä ja asukkaita.

Salpakankaan keskustaan tuli suuria muutoksia, kun Osuuskauppa Hämeenmaa rakennutti alueelle Prisma-marketin joka valmistui vuonna 2017.^[14] . Salpakankaalle on rakennettu Huili-niminen kerrostalo vanhusten omarahoitteiseksi palvelutaloksi. Toinen varttuneelle väestölle tarkoitettu talo on Huilahdus. Toinen Huilahduksen kaltainen talo valmistui vuonna 2011 Hollolan torin lähelle. Salpakankaan terveysasema päättää toimintansa ja puretaan. Sen länsipuoliselle tontille rakennetaan 2019–2020 laaja hyvinvointikeskus.^lähde?

Päijänteen rannoilla on ollut asutusta järvien kalaisuuden vuoksi jo kivikaudella. Hollolan merkittävin vasarakirveskulttuurin aikainen asuinpaikka sijaitsee Okeroisissa.^[15] Viikinkiajalla Hollolasta kehittyi tärkeä keskus, jonka tiheimmin asuttua aluetta lienee ollut Vainion seutu. Turkumäkeä on arveltu tärkeäksi kauppapaikaksi, ja sen lounaispuolella on Kirkailanmäen kalmisto^[16].

Ruotsin Hämeeseen tekemän ristiretken ja katolisen kirkon vallan vakiintumisen jälkeen Päijät-Hämeestä tuli Ruotsin valtakunnan rajaseutua.^[17] Suomesta on löydetty 13 muinaislinnoituksen ketju, joista Kapatuosian linnavuori on tarkimmin tutkittu. Kapatuosian muinaislinnoituksen lisäksi Hollolassa ollut Hankaan ja Laitialan Kiiluanmäen linnoitukset. Niiden varsinaista käyttötarkoitusta ei tarkkaan tiedetä, mutta niiden epäillään olleen osa puolustusketjua, tulitiedotusketjua tai paikallisen väestön pakopaikkoja.^[18][19]

Keskiajalla Hollola kuului Hämeen linnalääniin. Kruununhallintoa varten perustettiin Hollolan, Asikkalan ja Tennilän hallintopitäjät, joiden jälkeen perustettiin vielä Uudenkylän hallintopitäjä. Hollolan hallintopitäjä oli jakautunut Artjärven, Etolan, Okeroisten ja Uskilan neljänneskuntiin.^[20]

Hollolan kirkkopitäjä on 1200-luvulta peräisin oleva seudun emäpitäjä. Hollola on varhaiskeskiajalla ollut koko nykyistä Päijät-Hämettä laajempi.^[16] Suur-Hollolan pohjoiset alueet erotettiin Sysmän emäpitäjäksi 1442 (josta edelleen erotettu lähes koko Keski-Suomen sisältänyt suur-Rautalampi 1561) ja itäiset alueet Iitin emäpitäjäksi 1539, joita uuden ajan kuluessa edelleen jaettiin pienempiin osiin. Orimattila itsenäistyi 1636. 1800-luvulla Hollolasta lohkottiin vielä Heinola (1839), Asikkala (1848), Kärkölä (1867) ja entinen Nastola (1869).

Hollolan Lahden kylän kehitys kauppalaksi ja lopulta kaupungiksi alkoi, kun Riihimäki–Lahti-rata ja siihen kuuluva Vesijärven rautatieasema rakennettiin Päijänteen eteläosan Vesijärven rantaan. Lahdesta muodostui Vesijärven sataman vesiliikenteen, rautatieliikenteen ja maantieliikenteen solmukohta. Lahti erotettiin Hollolasta kaupungiksi 16. marraskuuta 1905.^[21]

Maatalousvaltainen Hollola alkoi teollistua 1960-luvun lopulla, kun Ala-Okeroisten kylään Tampereen–Lahden-valtatien varteen kaavoitettiin Salpakankaan taajama, josta tuli Hollolan uusi kuntakeskus. Hollola on viime vuosikymmeninä ollut asukasluvultaan Päijät-Hämeen nopeimmin kasvanut kunta.

Päijät-Hämeessä on käyty useita kuntaliitoskeskusteluja ja tehty niihin liittyviä selvityksiä. Niihin kuuluvat Vellamoksi kutsuttu Uusi Kunta -hanke ja kuuden kunnan, Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän, Lahden ja Nastolan yhdistymishanke, jonka Hollolan kunnanvaltuusto ja Iitin kunnanvaltuusto hylkäsivät.^[22] Hämeenkoski liitettiin Hollolaan vuoden 2016 alussa.^[1]

Pääartikkeli: Hollolan kunnanvaltuusto

Hollolan kunnanvaltuustossa on 43 valtuutettua, ja siihen kuuluu seitsemän valtuustoryhmää. Oma valtuustoryhmä on kokoomuksella, SDP:llä, keskustalla, kristillisdemokraateilla, Perussuomalaisilla, Vasemmistoliitolla ja vihreillä. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muodostui vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Kaudella 2021–2025 suurin valtuustoryhmä on kokoomus, jonka hallussa on 11 paikkaa^[7].

Kunnanvaltuusto päätti vuonna 2008 perustaa lähineuvostot kylittäin. Lähineuvostojen piirirajat noudattavat peruskoulun ensimmäisten luokkien oppilaaksiottoalueiden rajoja ja niitä on viisi kappaletta. Neuvostot on muodostettu eteläisen, Keski-Hollolan, kuntakeskuksen, kirkonseudun ja Vesikansan lähipalvelualueille.^[23]

Vuoden 2011 lopussa Hollolan työpaikoista 4,7 prosenttia oli alkutuotannossa, 31,2 prosenttia jalostuksessa ja 61,9 prosenttia palveluissa.^[13] Peltohehtaarien mukaan laskettuna Suomen neljänneksi suurin maatila on Hollolassa (vuonna 2013).^[24]

Vuonna 2015 Hollolan suurimmat yhteisöveron maksajat olivat karjan tuottavuuteen tähtäävä palveluosuuskunta Faba, paperikonealalla toimiva Bellmer Vaahto Paper Machinery Oy ja Etteplan Design Center Oy.^[25]

Hollolan suurimmat työnantajat vuonna 2007 olivat:^[26]

• Makron, 170 työntekijää
• Vaahto, 119 työntekijää
• Andritz, 113 työntekijää
• Ramboll Finland
• Sandvik Materials Handling – Roxon Oy, 110 työntekijää
• Muovijaloste, 38 työntekijää
• Porkka Finland (Huurre Group), 81 työntekijää
• Rakennusbetoni- ja Elementti Oy, 77 työntekijää
• Etteplan, 73 työntekijää
• SEW-Eurodrive, 64 työntekijää
• Suomen Kotikylmiö, 60 työntekijää
• Solmaster, 55 työntekijää
• Naisten Pukutehdas, 48 työntekijää
• Trelmec, 45 työntekijä

Eimon toimintaa jatkanut Hollolan suurin yksityinen työantaja Foxconn lopetti toimintansa Hollolassa vuonna 2006.

Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE, Kuntaliitto ja Suomen Yrittäjät valitsivat Hollolan Suomen luovimmaksi kunnaksi vuonna 2004 muun muassa Hollolassa haettujen patenttien määrien perusteella.^[27] Elinkeinojen kehittämisessä Hollola tukeutuu Lahden Seudun Kehitys Ladeciin. Hollolan elinkeinoelämän voimakas laajeneminen alkoi 1960-luvun lopulla, kun Hollolan itärajalle lähelle Lahtea kaavoitettiin Salpakankaan teollisuusalue. Sen lisäksi Hollolassa on Kukonkoivun teollisuusalue.

Vuonna 1956 Hollolassa oli 9 316 asukasta.^[28] Tämän jälkeen asukasluku kasvoi seuraavasti:^lähde?

• 1962: 9 571
• 1963: 9 650
• 1964: 9 674
• 1965: 9 711
• 1966: 9 826
• 1967: 9 971
• 1968: 10 629

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2018 lopussa Hollolassa oli 23 602 asukasta, joista 18 481 asui taajamissa, 4 818 haja-asutusalueilla ja 303:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hollolan taajama-aste on 79,3 %.^[30] Hollolan taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:^[31]

Hollolan keskuspaikka Salpakangas ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se sekä Vesikansa ovat osa Lahden keskustaajamaa, joka ulottuu pääosin Lahden kaupungin alueelle. Myös Heinlammin taajama ulottuu pieniltä osin Lahden alueelle.

Hollolan väestötilastoinnin mukaiset alueet ovat:

• Herrala
• Kirkonkylä
• Kukkila-Kalliola (Vesikansassa)
• Paimela (Vesikansassa)
• Pyhäniemi
• Miekkiö
• Nostava
• Salpakangas (kuntakeskus)
• Sairakkala
• Vainio-Korpikylä
• Hämeenkoski
• Tennilä

Hollolan väestö on kasvanut eniten Kukkila-Kalliolan tilastoalueella ja Länsi-Hollolassa Sairakkalan tilastoalueella.

Hollolan sivistystoimesta päättää Hollolan kunnanvaltuuston sivistyslautakunta. Lautakuntaan liittyvät toimintakokonaisuuksina päivähoito ja varhaiskasvatus lähipalvelualueineen, perusopetus, perusopetus lähipalvelualueineen, vapaa-ajantoimi, kirjastoineen, kulttuureineen ja nuorisotoimineen.^[32]

Hollolan kunnan sivistystoimeen on liitetty sen naapurikunnan Kärkölän sivistystoimi. Hollolan ja Kärkölän peruskoulut toimivat yhteisen lautakunnan alaisuudessa.^[33][34]

Hollolassa on Hämeenkosken kuntaliitoksen jälkeen 11 peruskoulua, jotka ovat:^[35]

• Herralan koulu
• Hälvälän koulu
• Hämeenkosken koulu
• Kalliolan koulu
• Kankaan koulu
• Nostavan koulu
• Paimelan koulu
• Pyhäniemen koulu
• Salpakankaan yhtenäiskoulu^[36]
• Tiilikankaan koulu
• Hollolan yläaste, peruskoulun luokat 7–9^[37]

Kouluverkosto kuuluu hallinnollisesti Hollolan kunnan sivistystoimelle.^[32]

Toisen asteen koulutusta Hollolassa järjesti Hollolan lukio, jonka toiminta lakkasi vuonna 2014 sekä Koulutuskeskus Salpaus, joka luopui toimitiloistaan Hollolan Kukonkoivussa 2013.^[38] Hollolasta tuli Suomen suurin vailla lukiota oleva kunta.

Hollolan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat Hollolan kirkonkylän kulttuurimaisema (kirkko ja pitäjän historiallinen keskus), Voistion kulttuurimaisema sekä Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien viljelymaisema.^[39]

Hollolasta on peräisin Hollolan näkkileipä, jota kutsutaan myös pitoleiväksi. Hollolan muiksi pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunatuuvinki eli imelletty perunalaatikko, suolattu Paimelan lahna ja omenapepu.^[40]

Hollolan kunnankirjaston pääkirjastolle valmistui uusi kirjastorakennus vuonna 2004. Pääkirjaston ohella kuntalaisia palvelevat Kalliolan lähikirjasto, Hämeenkosken kirjasto ja Hollolan kirjastoauto.^[41]

Hollolan keskiaikaseura Medium Aevum Hollolense järjestää kahden vuoden välein keskiaikatapahtuma.^[42] Hollolassa pidetään Martta ja Hollo -festivaali.^lähde?

Hollolassa on puulajipuisto, Hannun muistometsä, Kukkilassa. Uskonnollinen Hiljaisuuden huone on muurattu peruskiveltään 2003. Sen vihki käyttöön Jukka Kuoppamäki.^lähde?

Hollolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Hollolan murre muodostaa alaryhmän yhdessä Padasjoen, Lammin, Hämeenkosken, Kärkölän, Asikkalan, Heinolan, Nastolan ja Hollolan kanssa. Toisinaan myös Orimattilan katsotaan kuuluvan samaan murreryhmään.^[43]

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Hollolassa vuosina 1974 sekä 1984.^[44]

Hollolan Hämeenkoski ja Hyväneulan kylä ovat vahvasti esillä Isaksson-sarjan viidennessä dekkarissa Sieluttomat, jonka on kirjoittanut Seutuneloset-lehtiryhmää edeltäneen Seutuviikon entinen päätoimittaja Markus Ahonen.^lähde?

Pääartikkeli: Hollolan keskiaikainen kivikirkko

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hollolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[45]

• Hollolan seurakunta
  • Hämeenkosken kappeliseurakunta

Hollolan seurakunta kuuluu Mikkelin hiippakuntaan. Seurakunta toimii vuoden 2017 alusta Hollolan lisäksi Kuhmoisten, Kärkölän ja Padasjoen kuntien alueella. Hollolan merkittävin historiallinen nähtävyys on Hollolan keskiaikainen kivikirkko, jossa on 550 istumapaikkaa. Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, joka rakennettiin noin vuosien 1480–1560 välisenä aikana. Se valmistui nykyiseen muotoonsa vuosien 1495–1510 välisenä aikana: sakaristo vuonna 1495, kirkkosali vuonna 1500 ja asehuone vuoden 1505 jälkeen. Kivikirkko on kuuluisa hyvin säilyneistä puuveistoksistaan. Kattoon iskeneen salaman vuoksi kirkon puiset kattorakennelmat paloivat vuonna 1642. Kirkko peruskorjattiin vuosina 1934–1935.^lähde?

Kirkon eteläpuolella on keltainen Carl Ludvig Engelin suunnittelema empiretyylinen, vuosina 1829–1831 rakennettu kellotapuli.^lähde?

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hollolan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.^[46]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Hollolassa toimii Hollolan helluntaiseurakunta^[47]

Hollola kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen ollen osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Hollolan kunnan nykyisellä alueella.^[45]

• Hämeenkosken seurakunta (liitetty Hollolan seurakuntaan 2007)
• Lahden ortodoksinen seurakunta (liitetty Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan 2021)

Kapatuosian linnavuori

Kapatuosian linnavuori sijaitsee Hollolan kirkon pohjoispuolella. Se ajoittuu rautakauteen, keskiaikaan tai molempiin ajanjaksoihin. Linnavuorella on kesäisin avoinna oleva näkötorni, jota käytetään myös lintujen tarkkailuun.^[48]

Kotiseutumuseo ja Hentilän talomuseo

Hollolan kotiseutumuseota ylläpitää Hollolan kotiseutuyhdistys. Museo sijaitsee kirkon läheisyydessä kaksikerroksisessa makasiinirakennuksessa. Ensimmäiseen kerrokseen on sijoitettu sota-ajasta kertovaa näyttely..^lähde?

Toinen kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä kohde kirkonkylässä on Hentilän talomuseo, johon on koottu alueen vanhoja rakennuksia ja suuri talo Asikkalasta.^[49]

Kunnantupa

Arkkitehti Vilho Penttilä suunnitteli vuonna 1902 valmistuneen Hollolan kunnantuvan. Se on Suomen ensimmäinen arkkitehdin suunnittelema puinen kunnantalo. Vastapäätä Hollolan kirkkoa sijaitsevassa kunnantuvassa toimii kahvila.^lähde?

Ampumarata

Yhdystien 3161 itäpuolella Puolustusvoimien alueella on Hälvälän ampumarata ja harjoitusalue .

Hollolan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Hollolan alueen kohteita ovat muun muassa Kapatuosian linnavuori, Kutajärven lintutornit sekä Hanneksen muistometsä. Hollolan alueen luontoreittejä ovat muun muassa Salpausselän ladut, Hämeenkosken metsäpolku, Hollolan kultturitie, Kutajärven luontopolku, Tiilijärvien ulkoilureitit, Tiirismaan polut, Pähkinälehtojen kierros, Televisiomaston kierros, Pirunpesän kierros sekä Suokierros.^[50]

•   Arbogan kunta (Ruotsi)
•   Nordkapp (Norja)
•   Ebeltoft (Tanska)

• Aarne Alestalo, yritysjohtaja, kauppaneuvos
• Ville Haapasalo, näyttelijä ja televisiojuontaja
• Lauri Iisakkila, yritysjohtaja, kauppaneuvos
• Olli Ilola, virkamies, lähetystöneuvos
• Vilma Jää, kansanmuusikko, oopperalaulaja
• Arttu Lindeman, rap-artisti ja videobloggaaja
• Veikko Linkoneva (1930–2020), yritysjohtaja, teollisuusneuvos
• Toni Piispanen, pyörätuolikelaaja
• Mika Pohjonen, oopperalaulaja
• Väinö Pätiälä (1884–1957), Laitialan kartanon omistaja, maanviljelysneuvos
• Aino-Kaisa Saarinen, maastohiihtäjä
• Eppu Salminen, näyttelijä ja juontaja
• Krisse Salminen, näyttelijä ja stand up -koomikko
• Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari
• Petri Saraste, toimittaja
• Jouko Siikaniemi, kansanedustaja
• Väinö Siikaniemi, keihäänheittäjä
• Laura Voutilainen, laulaja ja näyttelijä

• Jari Ronkainen 2015–

• Anne Louhelainen 2011–2019
• Juha Rehula 1996–2019
• Timo Seppälä 1999–2007
• Jouko Siikaniemi 1970–1975
• Kyösti Toivonen 1991–1995, myös Euroopan parlamentin jäsen

• Kyösti Toivonen

• Luettelo Hollolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Maanmittauslaitos: Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2006 1.1.2006. Maanmittauslaitos. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 7.1.2006.

• Kuusi, Sakari: Hollolan pitäjän historia I–II. (Toinen, korjattu ja yhdistetty painos. Ensimmäisen ja toisen osan sivunumeroinnit ovat erilliset) Hollola: Hollolan kunta (1. p. WSOY), 1980 (alk. 1935-1937). ISBN 951-99285-7-X
• Heikkinen, Antero: Hollolan historia III, 1860-luvulta toiseen maailmansotaan, 1975. ISBN 951-9906193.
• Peltola, Jarmo: Hollolan historia IV : Monikasvoinen Hollola : maalaiskylistä jälkiteolliseen yhteiskuntaan 1939–2010. Hollolan kunta, 2013. ISBN 978-951-96260-9-3.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hollola Wikimedia Commonsissa

•   Lisää luettavaa aiheesta Hollola on Wikiaineistossa
• Hollolan kunnan kotisivut
• Hollolan seurakunnan kotisivut
• Hollolan karttapalvelu