Ero sivun ”Suomen Nato-jäsenhakemus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→Unkari: Unkarin tapaus on hiukan erilainen kuin Turkin: Turkki esittänyt ehtoja, Unkari ei, joten parempi laittaa neutraalisti viipyminen viivyttelyn sijaan. Lisäksi viipymisen syyt arveluja, koska Unkari ei ole esittänyt syitä.
→Venäjä: Vuosiluvut mukaan
Rivi 33: Rivi 33:


====Venäjä====
====Venäjä====
Venäjä reagoi Suomen jäsenhakemukseen ulkoministeriön lausunnolla, jonka mukaan Suomen liittyminen Natoon vahingoittaa vakavasti maiden kahdenvälisiä suhteita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008811511.html|nimeke=Putinin tiedottaja väisti kysymyksen Suomen Nato-aikeiden syistä ja sanoi pitävänsä Suomen jäsenyyttä uhkana – Ulkoministeriö mainitsi ”sotilaallistekniset” toimet|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-05-12|viitattu=2022-05-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Putin ilmaisi 16. toukokuuta, ettei Suomen liittyminen aiheuta suoraa uhkaa Venäjälle. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja [[Marija Zaharova]] oli kuitenkin jälleen kovasanainen 18. toukokuuta, jolloin hän sanoi, että Venäjän vastaus Nato-hakemukseen on sotilaallinen.<ref>Matias Haikonen: [https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e0b9afcc-2680-48ad-a5a6-75f973912c9c Venäjän ulkoministeriö: Suomen Nato-hakemukseen vastataan ”sotilaallisella yllätyksellä”] Iltalehti 18.5.2022. Viitattu 18.5.2022.</ref><ref>Atte Lehtonen: [https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3eae909e-523a-4edb-9a29-8f6f6bf5f72f Ääni kellossa muuttui täysin] Iltalehti 17.5.2022. Viitattu 18.5.2022.</ref>
Venäjä reagoi Suomen jäsenhakemukseen ulkoministeriön lausunnolla, jonka mukaan Suomen liittyminen Natoon vahingoittaa vakavasti maiden kahdenvälisiä suhteita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008811511.html|nimeke=Putinin tiedottaja väisti kysymyksen Suomen Nato-aikeiden syistä ja sanoi pitävänsä Suomen jäsenyyttä uhkana – Ulkoministeriö mainitsi ”sotilaallistekniset” toimet|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-05-12|viitattu=2022-05-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Putin ilmaisi 16. toukokuuta, ettei Suomen liittyminen aiheuta suoraa uhkaa Venäjälle. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja [[Marija Zaharova]] oli kuitenkin jälleen kovasanainen 18. toukokuuta, jolloin hän sanoi, että Venäjän vastaus Nato-hakemukseen on sotilaallinen.<ref>Matias Haikonen: [https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e0b9afcc-2680-48ad-a5a6-75f973912c9c Venäjän ulkoministeriö: Suomen Nato-hakemukseen vastataan ”sotilaallisella yllätyksellä”] Iltalehti 18.5.2022. Viitattu 18.5.2022.</ref><ref>Atte Lehtonen: [https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3eae909e-523a-4edb-9a29-8f6f6bf5f72f Ääni kellossa muuttui täysin] Iltalehti 17.5.2022. Viitattu 18.5.2022.</ref>


====Muut====
====Muut====

Versio 30. marraskuuta 2022 kello 21.57

Suomen lippu
Naton lippu

Suomen Nato-jäsenhakemus koskee Suomen hakemista Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton täysjäseneksi. Nato-jäsenhakemuksen hyväksyminen ja lähettäminen liittyi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan helmikuun lopussa 2022. Jäseneksi hakeminen eteni vastaavalla nopealla tavalla Ruotsissa. Suomi ja Ruotsi sitoivat poliittisesti jäsenyysprosessinsa toisiinsa ja hakivat Nato-jäsenyyksiään yhtäaikaisesti, omien parlamentaaristen käsittelyjensä jälkeen.

Suomen hakemuspäätös

Suomen lopullisen Nato-hakemuksen jättämiseen johtava kehitys lähti käyntiin helmikuussa 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan saman kuun 24. päivänä. Sodan alkamisen jälkeen Suomessa mitattiin ensimmäisen kerran gallup-tulos, jossa enemmistö kannatti Nato-jäsenyyttä.

Nato-jäsenhakemuksen taustaselvityksenä oli 12. huhtikuuta 2022 julkaistu valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta, josta eduskunnan ulkoasiainvaliokunta laati parlamentaarisessa käsittelyssä mietinnön. Selonteon eduskuntakäsittelyn loppuvaiheessa 12. toukokuuta presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin julkaisivat yhteisen kannanottonsa, jossa he kertoivat kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.[1]

Pääministeri Sanna Marin ja presidentti Sauli Niinistö ilmoittavat Suomen tarpeesta hakea Nato-jäsenyyttä tiedotustilaisuudessa 15. toukokuuta 2022.

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta saivat 15. toukokuuta valmiiksi selontekonsa Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon Natoon.[2] Valtioneuvosto hyväksyi sen samana päivänä. Selonteossa valtioneuvosto esitti, että presidentti päättää perustuslain 93 §:n 1 momentin nojalla Suomen hakevan Naton jäsenyyttä, kunhan eduskuntaa on kuultu. [3] Eduskunnan velvoitteiden osalta asiaa koskivat perustuslain pykälät 94 ja 95. Helsingin Sanomien maaliskuun alussa 2022 haastatteleman valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojalan mielestä perustuslaki ei selvästi kertonut, minkälaisella enemmistöllä eduskunta voi tehdä päätöksen sotilaallisesta liittoutumisesta. Ei ollut selvää, olisiko kyseessä ”Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävä toimivallan siirto kansainväliselle järjestölle”, johon perustuslain mukaan vaaditaan 2/3:n enemmistö.[4]

Määräenemmistökysymystä ei kuitenkaan jouduttu tulkitsemaan käytännössä, sillä eduskunta päätti 17. toukokuuta äänin 188–8, että se kannattaa Suomen Nato-hakemusta. Äänestyksessä vastaan äänestivät vasemmistoliiton kansanedustajat Katja Hänninen, Johannes Yrttiaho, Veronika Honkasalo, Anna Kontula, Merja Kyllönen, Markus Mustajärvi, sekä perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko ja eduskuntaryhmän Valta kuuluu kansalle kansanedustaja Ano Turtiainen.[5] Eduskunnan päätöksen jälkeen samana päivänä järjestettiin valtioneuvoston istunto ja tasavallan presidentin esittely, jossa tehtiin päätös jäsenhakemuksesta ja jonka jälkeen ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti jäsenhakemuksen.[6]

Reaktiot

Myönteiset ulkomaiset reaktiot

Presidentin ja pääministerin kannanoton jälkeen 12. toukokuuta tuesta Suomen jäsenhakemukselle ilmoittivat samana päivänä Nato-maiden valtionjohdoista muun muassa Viron pääministeri Kaja Kallas, Liettuan pääministeri Ingrida Šimonytė, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Romanian presidentti Klaus Iohannis.[7] Twitterissä tukensa ilmoittivat heti myös Viron presidentti Alar Karis, Latvian presidentti Egils Levits ja pääministeri Krišjānis Kariņš, Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki, Tšekin pääministeri Petr Fiala, Slovakian presidentti Zuzana Čaputová ja pääministeri Eduard Heger sekä Saksan liittokansleri Olaf Scholz.[8] Yhdysvaltojen tuesta lausuivat samana päivänä Valkoisen talon lehdistösihteeri sekä senaatin ulkoasiainvaliokuntaa edustavat senaattorit demokraattien Bob Menendez ja republikaanien Jim Risch.[9] Myös Natoon kuulumattoman Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmaisi välittömän tukensa Suomen hakemukselle.[10]

Kielteiset ulkomaiset reaktiot

Kroatia

Vastustuksestaan ilmoitti etukäteen 26. huhtikuuta Kroatian presidentti Zoran Milanović, joka halusi kytkeä Suomen jäsenhakemuksen ratifioinnin naapurimaansa Bosnia ja Hertsegovinan vaalilain uudistamiseen. Kroatiassa Naton uusien jäsenmaiden hyväksymisestä ei kuitenkaan päätä presidentti vaan maan parlamentti.[11] Kroatian parlamentin hyväksyttyä Suomen jäsenyyden presidentti on hyväksynyt sitä koskevan lain jatkamatta vastustamista.[12]

Turkki

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan lausui 13. toukokuuta, ettei suhtaudu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen myönteisesti. Perusteena Erdoğan sanoi, että Pohjoismaat ovat ”vierastalo terrorijärjestöille”. Erdoğanin tulkitaan viittaavan erityisesti Ruotsin kurdeihin ja tukeen Kurdistanin työväenpuolue PKK:lle.[13] 29. kesäkuuta 2022 Turkin, Suomen ja Ruotsin ulkoministerit Mevlüt Çavuşoğlu, Pekka Haavisto ja Ann Linde allekirjoittivat kolmikantaisen yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa Suomi ja Ruotsi mm. antavat täyden tukensa Turkin kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan ja sanoutuvat irti kurdien Kurdistanin työväenpuolue, Kansan suojeluyksiköt, PYD -järjestöistä ja Gülen-liike-järjestöstä ja lakkauttavat asevientikiellot Turkkiin. Sopimusta valvomaan perustetaan maiden välinen vuoropuhelu- ja yhteistyömekanismi.[14][15] Naton Madridin-huippukokouksessa Erdoğan sanoi, että tukee niin Suomen kuin Ruotsinkin Nato-jäsenyyttä.[16]

Marraskuussa 2022 pyrittiin yhä neuvotellen saamaan Turkki ratifioimaan Ruotsin ja Suomen Natoon liittyminen. Turkki kovisteli nimenomaan Ruotsia.[17]

Suomen, Ruotsin ja Turkin kolmikantasopimuksen mukaisista kokouksista ensimmäinen pidettiin Vantaalla 26. elokuuta 2022 ja toinen 25. marraskuuta 2022 Tukholmassa.lähde?

Unkari

Unkarilta odotettu Suomen Nato-hakemuksen hyväksyminen viipyi yhä lokakuussa 2022.[18] Prosessia väitettin lokakuun alussa epävarmaksi.[19] Marraskuun puolivälissäkään ei ollut ilmoitettu, koska Unkari hyväksyisi Suomen Natoon.[20]

Venäjä

Venäjä reagoi Suomen jäsenhakemukseen ulkoministeriön lausunnolla, jonka mukaan Suomen liittyminen Natoon vahingoittaa vakavasti maiden kahdenvälisiä suhteita.[21] Putin ilmaisi 16. toukokuuta 2022, ettei Suomen liittyminen aiheuta suoraa uhkaa Venäjälle. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova oli kuitenkin jälleen kovasanainen 18. toukokuuta 2022, jolloin hän sanoi, että Venäjän vastaus Nato-hakemukseen on sotilaallinen.[22][23]

Muut

Joissain Nato-maissa on kansanedustuslaitoksissaan yksittäisiä ryhmiä tai edustajia, joiden kanta on kielteinen, kuten näkyy ratifiointivaiheen äänestystuloksista jäljempänä olevassa taulukossa.

Kotimaiset reaktiot

Jäsenhakemukset molemmat maat lähettivät siksi, että ne kokivat Vladimir Putinin Venäjän muuttuneen poliittisen linjan taloudellis-poliittiseksi uhaksi, ja Nato-jäsenyys on Keskuskauppakamarin mukaan turvallisuuspolitiikan sijasta porvarillisten ryhmien yhteiskunnallista vakauspolitiikkaa Neuvostoliiton uudelleenheräämisen edessä.[24][25] Lisäksi se, että Venäjältä ei tarvitse kysyä hyväksyntää mihinkään, katkaisee suomettumisen.[26]

Hakemuksen käsittely

Suomen Nato-lähettiläs Klaus Korhonen ja Ruotsin Nato-lähetystön päällikkö Axel Wernhoff luovuttivat Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille 18. toukokuuta 2022.[27]

Turkin kanssa saavutetun neuvottelutuloksen jälkeen jäsenhakemus sai hyväksynnän kaikilta sotilasliiton 30 jäsenmaalta yksimielisyysperiaatteen mukaisesti.[28] Naton jäsenvaltiot allekirjoittivat 29. kesäkuuta 2022 Suomea ja Ruotsia koskevat kutsut[29], joilla Nato virallisesti kutsui maat jäsenikseen.[30]

Tämän jälkeen Nato-maiden suurlähettiläistä koostuva Naton neuvosto päätti Suomen kutsumisesta liittymiskeskusteluihin.[29] Liittymiskeskusteluissa Suomea edusti neuvotteluvaltuuskunta, jota johti ulkoministeri.[31] Liittymiskeskustelujen tultua päätökseen Suomi toimitti Natolle toisen kirjeen, jossa todettiin Suomen valmius liittymiseen ja liittymistä koskevat sitoumukset. Naton pääsihteeri ja neuvosto päättivät sitten liittymispöytäkirjan allekirjoitukseen siirtymisestä.[29] Liittymispöytäkirja allekirjoitettiin Brysselissä 5. heinäkuuta 2022, ja Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen.[32]

Harmaa aika

Ajanjaksoa hakemispäätöksestä täysjäsenyyden voimaantuloon alettiin kutsua harmaaksi ajaksi tai harmaaksi jaksoksi. Termillä tarkoitetaan sitä, että Suomi on hakenut jäsenyyttä mutta ei vielä ole saavuttanut jäsenyyden voimaantuloa, ja tällöin Naton perustamissopimuksen artikla 5 eli Naton jäsenmaiden toisilleen antama suoja ei vielä ole voimassa. Harmaan ajan pelättiin olevan jäsenyyttä hakeneelle Suomelle riski, koska Venäjä voisi kostaa jäsenyyden hakemisen ennen kuin Suomi on Naton suojaama. Riskistä on erilaisia näkemyksiä, ja joidenkin mukaan useilta Nato-mailta saadut kahdenväliset apulupaukset ovat jo parantaneet Suomen turvallisuutta verrattuna ennen jäsenhakemusta vallinneeseen tilanteeseen.[33][34] Harmaan ajan määritelmästäkin on eri näkemyksiä, kuten että ajan voidaan ajatella päättyneen jo Suomen pääsyyn Naton tarkkailijajäseneksi eli 5. heinäkuuta allekirjoitettuun liittymispöytäkirjaan, vaikka jäsenyyden ratifiointi eri maissa vasta alkoi tuolloin.[35][36]

Ratifiointi

Käynnistyminen ja edistyminen

Ensimmäisinä Suomen Nato-hakemuksen ratifioivat Tanska ja Kanada, jotka ilmoittivat tehneensä näin vain tunteja sen jälkeen, kun Suomi ja Ruotsi olivat allekirjoittaneet liittymispöytäkirjat 5. heinäkuuta 2022. Samana päivänä hakemuksen ratifioi myös Norja.[37][38] Viimeisin vaihe ratifioinnista on asiakirjojen tallentaminen Yhdysvaltain ulkoministeriön sopimusasioiden toimistoon. Ensimmäisinä sen suorittivat Kanada ja Tanska, 5. heinäkuuta kello 8.09 paikallista aikaa. Maiden välillä on hieman eri käsitykset, kumpi oli ensin.[39]

Kansallisten ratifiointien puoliväli eli 15 jäsenmaata 30:stä saavutettiin 15. heinäkuuta 2022, noin puolitoista viikkoa liittymispöytäkirjan allekirjoittamisesta.[40] Ulkoministeri piti alkua nopeampana kuin oli ennakoitu.[41] 5. elokuuta 2022 mennessä, tasan kuukausi liittymispöytäkirjan allekirjoituksesta ja ratifiointivaiheen alkamisesta, jo 23 maata 30:stä eli yli kolme neljäsosaa oli tosiasiallisesti ratifioinut Suomen jäsenyyden (taulukko alla). Tosiasiallinen ratifiointi tarkoittaa tässä lehdistön yleisesti käyttämää ratifiointien laskentaperustetta, jossa ratifioinnin katsotaan tapahtuneen, kun maan olennainen valtioelin on hyväksynyt Suomen Natoon[40] (esimerkisi USAssa senaatti, useissa maissa parlamentin alahuone jne.), vaikka esimerkiksi valtionpäämiehen usein muodollinen vahvistus sekä deponointi USA:han vielä puuttuisivat.

Elokuun 2022 ja syyskuun alkupuolen ajaksi ratifioinnit hidastuivat selvästi heinäkuun nopeasta vauhdista. Tämän syynä ovat olleet lähinnä jäljellä olevien maiden kansanedustuslaitosten kesäajan istuntotauot[42]. Alla olevan taulukon mukaisesti jäljellä olevista maista useissa ratifiointikäsittelyt ovat tapahtuneet syyskuun 2022 puolivälistä eteenpäin, kun syysistuntokaudet ovat käynnistyneet. Kreikan toimitettua 14. lokakuuta 2022 ratifiointiasiakirjansa Yhdysvaltoihin säilytettäviksi 28 maan ratifioinnit olivat lopullisesti valmiit. Vain Turkissa ja Unkarissa ratifiointi on vielä aloittamatta.

Yleisesti on arvioitu, että vaikeinta on saada Turkki ratifioimaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys. Nämä kolme maata ovat viimeksi neuvotelleet elokuun lopussa 2022 Suomessa siitä, millä ehdoilla Turkin hyväksyntä voitaisiin saada.[43] Ylen aamussa 26.8.2022 Lähi-Idän tutkimuksen professori Hannu Juusola sanoi neuvotteluprosessin edistymisen näköaloista seuraavaa:[44]

»Kuvittelisin niin, että todellista edistymistä tulee vasta siinä vaiheessa, kun ollaan paljon pidemmällä prosessissa eli kun Nato-maat alkavat… kaikki muut ovat hyväksyneet tämän, ja siinä paine alkaa kasvaa, että pitäisi löytyä jonkunlainen ratkaisu. Ja siinä tilanteessa… vaikea kuvitella, että on kovin olennaista se, mitä Suomi ja Ruotsi tekevät, sillä näillä kahdella maalla ei ole kovin paljon tekemistä, mikäli he eivät luovu täysin omista arvoistaan, mitä pidän epätodennäköisenä.»

Toisaalta Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on syyskuun 2022 loppupuolella antanut haastattelussa lausunnon, että ei pidä niinkään Suomea ongelmallisena verrattuna Ruotsiin.[45][46]

Ratifioinnin sujumista on Turkin lisäksi epäilty ainakin Unkarin osalta. Taustana tähän ovat toisaalta tietyt maan pääministerin Viktor Orbánin ja valtapuolue Fideszin näkökannat suhteessa Venäjään ja toisaalta ongelmat maan ja EU:n välisissä suhteissa.[47][46][48] 22. lokakuuta 2022 Bloomberg uutisoi Unkarin hallituslähteeltä peräisin olevasta tiedosta, jonka mukaan Unkari tekisi ratifioinnin joulukuun 2022 puoliväliin mennessä.[49]

Ratifioinnit maittain

Ratifiointikäytännöt ja ratifiointiin tarvittavat valtioelimet vaihtelevat kunkin maan lainsäädännössä seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukossa ratifiointitilanne esitetään tarkemmin eriteltynä kuin edellä mainittu, lehdistön käyttämä laskentatapa.

Ratifiointitilanteen yhteenveto ja taulukon värien selitys:

MAIDEN NIMIRIVIT: Lukumäärä tällä hetkellä
Maa, jonka osalta ratifiointi on aloittamatta tai kesken
Yksi tai useampi maan alla mainituista valtioelimistä ei vielä ole hyväksynyt ratifiointia.		 2
7 % maista
Maa, jonka osalta ratifiointi on deponointia lukuun ottamatta valmis
Maan kaikki omat valtioelimet ovat ratifioineet, mutta asiakirjojen toimitus ei vielä näy Yhdysvaltain virallisella deponointilistalla.		 0
0 % maista
Maa, jonka osalta ratifiointi on deponointia myöten valmis
Maan kaikki omat valtioelimet ovat ratifioineet ja asiakirjojen toimitus näkyy Yhdysvaltain virallisella deponointilistalla.		 28
93 % maista
VALTIOELINTEN RIVIT:
Ei vielä käsitelty tai tieto käsittelystä puuttuu (+ mahdollinen lisätieto)
Ennakkotieto
Hyväksytty
Hylätty

Tilanne maittain:

Valtio, päivämäärä
(kunkin maan paikallista aikaa) 		Valtioelin Äänimäärät
Prosenttiosuudet äänestäneistä[a] 		Viitteet Deponoitu[b]
Puolesta Vastaan Tyhjiä
 Alankomaat
7. heinäkuuta 2022 Edustajainhuone 142
95 % 		8
5 % 		0
0 % 		[51] 20. heinäkuuta 2022
12. heinäkuuta 2022 Senaatti 71
95 % 		1
1 % 		3
4 % 		[51]
13. heinäkuuta 2022 Kuningas Hyväksytty [52]
 Albania
7. heinäkuuta 2022 Parlamentti 144
100 % 		0
0 % 		0
0 % 		[53][54] 11. elokuuta 2022
10. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [55]
 Belgia
20. heinäkuuta 2022 Edustajainhuone 121
92 % 		11
8 % 		0
0 % 		[56] 11. elokuuta 2022
21. heinäkuuta 2022 Kuningas Hyväksytty [57]
 Bulgaria
13. heinäkuuta 2022 Parlamentti 195
81 % 		11
5 % 		34
14 % 		[58][59] 9. elokuuta 2022
18. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [60]
 Espanja
15. syyskuuta 2022 Edustajainhuone 290
83 % 		11
3 % 		47
14 % 		[61] 6. lokakuuta 2022
21. syyskuuta 2022 Senaatti 245
93 % 		1
0,5 % 		17
6,5 % 		[62]
27. syyskuuta 2022 Kuningas Hyväksytty
 Islanti
7. kesäkuuta 2022 Parlamentti 44
90 % 		0
0 % 		5
10 % 		[63] 6. heinäkuuta 2022
5. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty
 Italia[c]
2. elokuuta 2022 Edustajainhuone 398
93 % 		9
2 % 		20
5 % 		[66] 17. elokuuta 2022
3. elokuuta 2022 Senaatti 202
93 % 		13
6 % 		2
1 % 		[67]
5. elokuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [68]
 Kanada
2. kesäkuuta 2022
Edustajainhuone 323
100 % 		0
0 % 		0
0 % 		[38] 5. heinäkuuta 2022
5. heinäkuuta 2022 Hallitus Hyväksytty
 Kreikka
15. syyskuuta 2022 Parlamentti Hyväksytty[d] [70] 14. lokakuuta 2022
15. syyskuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [71]
 Kroatia
15. heinäkuuta 2022 Parlamentti 124
98 % 		3
2 % 		0
0 % 		[72] 25. elokuuta 2022
19. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [12]
 Latvia
14. heinäkuuta 2022 Parlamentti 77
100 % 		0
0 % 		0
0 % 		[73] 22. heinäkuuta 2022
15. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [74]
 Liettua
20. heinäkuuta 2022 Parlamentti 111
100 % 		0
0 % 		0
0 % 		[75] 4. elokuuta 2022
20. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [76]
 Luxemburg
12. heinäkuuta 2022 Edustajainhuone 58
97 % 		0
0 % 		2
3 % 		[77] 9. elokuuta 2022
22. heinäkuuta 2022 Suurherttua Hyväksytty [78]
 Montenegro
28. heinäkuuta 2022 Parlamentti 57
80,3 % 		3
4,2 % 		11
15,5 % 		[79][80] 13. syyskuuta 2022
2. elokuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [81]
 Norja
16. kesäkuuta 2022 Parlamentti 98
96 % 		4
4 % 		0
0 % 		[38] 7. heinäkuuta 2022
20. toukokuuta 2022 Valtioneuvosto Hyväksytty
 Pohjois-Makedonia
27. heinäkuuta 2022 Parlamentti 103
98 % 		2
2 % 		0
0 % 		[82] 22. elokuuta 2022
28. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [83]
 Portugali
16. syyskuuta 2022 Tasavallan kokous Hyväksytty[e] [85] 11. lokakuuta 2022
19. syyskuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [86]
 Puola
7. heinäkuuta 2022 Edustajainhuone 440
99,5 % 		1
0,2 % 		1
0,2 % 		[38][87] 3. elokuuta 2022
20. heinäkuuta 2022 Senaatti 98
100 % 		0
0 % 		0
0 % 		[88]
22. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [89]
 Ranska
21. heinäkuuta 2022 Senaatti 323
93 % 		17
5 % 		8
2 % 		[90] 16. elokuuta 2022
2. elokuuta 2022 Kansalliskokous 209
68 % 		46
15 % 		53
17 % 		[91]
13. elokuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [92]
 Romania
20. heinäkuuta 2022 Edustajainhuone 227
100 % 		0
0 % 		0
0 % 		[93] 22. elokuuta 2022
20. heinäkuuta 2022 Senaatti Hyväksytty [94]
22. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [95]
 Saksa
8. heinäkuuta 2022 Liittopäivät Hyväksytty [96][97] 20. heinäkuuta 2022
8. heinäkuuta 2022 Liittoneuvosto Hyväksytty
11. heinäkuuta 2022 Liittopresidentti Hyväksytty [98]
 Slovakia
27. syyskuuta 2022 Kansallinen neuvosto 126
88,7 % 		15
10,6 % 		1
0,7 % 		[99] 4. lokakuuta 2022
28. syyskuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [100]
 Slovenia
14. heinäkuuta 2022 Kansalliskokous 76
94 % 		5
6 % 		0
0 % 		[101] 24. elokuuta 2022
22. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [102]
 Tanska
7. kesäkuuta 2022 Parlamentti 95
100 % 		0
0 % 		0
0 % 		[38] 5. heinäkuuta 2022
 Tšekki
10. elokuuta 2022 Senaatti 64
98 % 		0
0 % 		1
2 % 		[103] 19. syyskuuta 2022
27. elokuuta 2022 Edustajainhuone 134
88 % 		4
3 % 		14
9 % 		[104][105]
31. elokuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [106]
 Turkki
Kansalliskokous [107]
Presidentti
 Unkari
Parlamentti [108][109][110][111]
Presidentti
 Viro
6. heinäkuuta 2022 Parlamentti 79
96 % 		0
0 % 		3
4 % 		[63][112] 22. heinäkuuta 2022
6. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty
 Yhdistynyt kuningaskunta
6. heinäkuuta 2022 Parlamentti Ei äänestystä[f] [114] 8. heinäkuuta 2022
6. heinäkuuta 2022 Hallitus Hyväksytty [38][115]
 Yhdysvallat
18. heinäkuuta 2022 Edustajainhuone 394
91,4 % 		18
4,2 % 		19
4,4 % 		[116][117] 18. elokuuta 2022
3. elokuuta 2022 Senaatti 95
98 % 		1
1 % 		1
1 % 		[118]
9. elokuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [119][120][121]

Aika-akselilla kuvaten edellä olevan taulukon mukaiset ratifioinnit ovat edistyneet seuraavasti:

Valtioiden lkm
30 30
29 29
28 28
27 27
26 26
25 25
24 24
23 23
22 22
21 21
20 20
19 19
18 18
17 17
16 16
15 15
14 14
13 13
12 12
11 11
10 10
9 9
8 8
7 7
6 6
5 5
4 4
3 3
2 2
1 1
Viikko 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42-
Värit: Ratifioitu Deponoitu

Ratifiointi Yhdysvalloissa

Edustajainhuoneen äänestys

Yhdysvaltain edustajainhuone äänesti 18. heinäkuuta 2022 tuen ilmaisusta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle ja hyväksyi sitä koskevan päätöslauselman. Päätöksessä myös vastustettiin Venäjän mahdollisia yrityksiä estää tämä sekä kehotettiin Naton jäseniä tukemaan Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. Äänestyksessä vastustaneet 18 jäsentä olivat kaikki republikaaneja. Edustajainhuoneella ei kuitenkaan ole varsinaista roolia Nato-jäsenyyksien ratifioinnissa, joten kyseessä oli ainoastaan tuen ilmaus. Ratkaiseva oli äänestys senaatissa.[122][123][124]

Vastustaneet:

Senaatin äänestys

100-jäsenisen senaatin äänestyksessä paikalla olleista 97 senaattorista ratifioinnin puolesta äänesti 95, kun hyväksyntä edellytti vähintään kahden kolmasosan eli 67 senaattorin äänet. Vastaan äänesti Missourin republikaanisenaattori Josh Hawley, jonka mukaan hyväksyminen ei parantaisi Yhdysvaltain turvallisuutta vaan heikentäisi sitä, Yhdysvaltain pitäisi keskittää voimansa Kiinan vastaiseen kamppailuun ja Yhdysvaltain pitäisi lopettaa globalistinen ulkopolitiikkansa. Kentuckyn republikaanisenaattori Rand Paul äänesti tyhjää, koska hänen mielestään pitäisi pohtia Venäjän reaktioita Naton laajenemiseen, koska maailma menettäisi kaksi puolueetonta maata ja lisäksi koska Naton 5. artikla ei saisi viedä Yhdysvaltoja automaattisesti sotaan vaan Yhdysvaltain kongressin pitäisi aina erikseen päättää asiasta.[118]

Jäsenyyden voimaantulo

Kun kaikki Naton jäsenmaat ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden ja Yhdysvaltain hallitus on vastaanottanut niiden ratifiointiasiakirjat säilytettäviksi, Suomen jäsenyys on Naton puolesta valmis alkamaan. Tällöin Naton pääsihteeri esittää Suomelle kutsun Naton jäseneksi. Alun perin suunnitelma oli, että kaikkien maiden ratifiointien jälkeen Suomen hallitus laatii ja antaa eduskunnalle esityksen liittymisestä. Loppuvuoden 2022 aikana hallitus kuitenkin alkoi valmistella lakiesitystä annettavaksi eduskunnalle jo aiemmin, jotta sen käsittely eduskunnan valiokunnissa saadaan tehtyä ennakkoon. Lakiesitys suunnitellaan annettavan eduskunnalle joulukuun 2022 aikana. Myöhemmin, kaikkien Naton jäsenmaiden hyväksyntien valmistuttua, eduskunta antaa lakiesitykseen vastauksensa, ja sen jälkeen hallitus esittelee eduskunnan kannan tasavallan presidentille. Tämä hyväksyy liittymisen ja vahvistaa liittymissopimuksen voimaansaattamista koskevan lain. Lopuksi Suomen liittyminen vielä tallennetaan Yhdysvaltain hallituksen säilytettäväksi, jolloin täysjäsenyys alkaa.[125][126]

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen otti kantaa, että edellä mainittu Suomen oma ratifiointi tulee tehdä pikaisesti, vaikka nykyisten Nato-maiden ratifiointien valmistuminen osuisi Suomen vaalitauon ajalle vuoden 2023 maalis-huhtikuussa.[127]

”Nato-kynät”

Ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoittaa Suomen jäsenhakemuksen 17. toukokuuta 2022
Presidentti Joe Biden allekirjoittaa Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioinnit USA:n osalta 9. elokuuta 2022

Ulkoministeri Haavisto allekirjoitti Suomen jäsenhakemuksen Iltalehden toimittaja Jari Hanskan lainaamalla kullanvärisellä Hay Bullet -merkkisellä kuulakärkikynällä,[128] joka lahjoitettiin Suomen kansallismuseon kokoelmiin 8. kesäkuuta 2022.[129] Kynämallista tuli myös hetkessä suosittu ja se myytiin esimerkiksi Stockmannilla loppuun muutamassa päivässä.[130]

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin allekirjoittaessa maansa ratifioinnin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle 9. elokuuta 2022 paikalla olivat myös kyseisten maiden Yhdysvaltain-suurlähettilläät, Suomen puolelta suurlähettiläs Mikko Hautala. Allekirjoitettuaan Suomen jäsenyyden ratifioinnin Biden luovutti käyttämänsä kynän Hautalalle. Hautala on kertonut miettivänsä, mihin kynä sijoitettaisiin.[131][132]

Katso myös

Huomautukset

  1. ↑ Tässä taulukossa äänestystuloksen prosenttiosuuksien laskennassa myös tyhjät äänet on laskettu annetuiksi ääniksi, koska prosenteilla vain kuvataan äänestysten luonnetta maittain. Esimerkiksi Suomen eduskunnassa tyhjiä ääniä ei lasketa annetuiksi ääniksi mm. äänestysten määräenemmistösäännösten täyttymisen tarkastelussa[50], mutta tyhjien äänten merkityksestä voi olla eri maissa eri käytäntöjä.
  2. ↑ Alla ensimmäisen linkin sivulta kohdasta "DOWNLOAD STATUS LIST" saa ladattua ajantasaisen luettelon maista, joiden ratifiointiasiakirja on toimitettu tallennettavaksi Yhdysvaltain ulkoministeriölle. Toisen linkin sivulta voi tutustua yksittäisiin deponointitodistuksiin.
  3. ↑ Italian hallituksen kaaduttua myös parlamentti hajotettiin, millä arvioitiin voivan olla vaikutusta Italian ratifioinnin aikatauluun.[64] Italian edustajainhuone kuitenkin suoritti ratifioinnin omalta osaltaan 2. elokuuta 2022[65] ja senaatti 3. elokuuta 2022, joten käytännössä Italian sisäpoliittinen tilanne ei vaikuttanut ratifioinnin etenemiseen.
  4. ↑ Asia käsiteltiin ja äänestettiin Kreikan parlamentissa puolueittain, ei edustajakohtaisesti. Ratifiointia kannattivat 300 kansanedustajan parlamentissa hallituspuolue Uusi demokratia (158 kansanedustajaa) ja oppositiosta Syriza (86) ja Muutosliike (22), yhteenlaskettuna 266 edustajaa (89 %). Ratifiointia vastustivat opposition Kreikan kommunistinen puolue (15), Kreikkalainen ratkaisu (10) ja Mera25 (9), yhteensä 34 edustajaa (11 %). Ratifiointiin tarvittiin yksinkertainen enemmistö. Tulos ilmenee kokouksen kulun pöytäkirjan lopusta.[69]
  5. ↑ Asia käsiteltiin ja äänestettiin Tasavallan kokouksessa puolueittain, ei edustajakohtaisesti. Rafitiointia kannattivat 230 kansanedustajan parlamentissa puolueet/ryhmät PS (120 kansanedustajaa), PSD (77), CH (12), IL (8), PAN (1) ja L (1), yhteenlaskettuna 219 edustajaa (95 %). Ratifiointia vastustivat PCP (6) ja BE (5), yhteensä 11 edustajaa (5 %). Tyhjää äänestäneitä ei ollut. Ratifiointiin tarvittiin yksinkertainen enemmistö. Tulos ilmenee äänestysten tulosluettelosta sivulta 10.[84]
  6. ↑ Yhdistyneessä kuningaskunnassa ratifiointi ei vaadi parlamentin äänestystä, mutta ns. Ponsonby-säännön mukaan parlamentille tulee antaa tiedonanto hallituksen aikoessa ratifioida sopimuksen.[113]

Lähteet

  1. ↑ Presidentti Niinistö ja pääministeri Marin: ”Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi” Iltalehti. 12.5.2022. Viitattu 15.5.2022.
  2. ↑ Selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon 15.2.2022. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 16.5.2022.
  3. ↑ Valtioneuvosto hyväksynyt selonteon Nato-jäsenyydestä 15.2.2022. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 16.5.2022.
  4. ↑ Jarmo Huhtanen: Nato-päätökseen saattaa riittää yksinkertainen enemmistö eduskunnassa – Viime kädessä asian ratkaisee perustuslakivaliokunta Helsingin Sanomat. 3.3.2022. Viitattu 16.5.2022.
  5. ↑ Annika Martikainen & Antti Pilke & Matti Koivisto & Tulikukka Fresnes de & Jarno Virtanen: Eduskunta äänesti Suomen Natoon hakemisen puolesta selvin äänin 188–8 17.5.2022. Yleisradio. Viitattu 17.5.2022.
  6. ↑ Valtioneuvosto ja presidentti viimeistelivät Nato-ratkaisun – ulkoministeri Haavisto allekirjoitti hakemuksen 17.5.2022. Yleisradio. Viitattu 17.5.2022.
  7. ↑ Mattila, Anne: Useat Nato-maat reagoineet positiivisesti Suomen Nato-ilmoitukseen – "Suomi on sotilaallisesti erittäin vahva maa" Keskipohjanmaa. 12.5.2022. Viitattu 15.5.2022.
  8. ↑ Twitterlähde tarkemmin?
  9. ↑ Yhdysvaltain senaatista vahvaa tukea Suomen Nato-jäsenyydelle 12.5.2022. MTV Uutiset. Viitattu 15.5.2022.
  10. ↑ Tamminen, Jenni: Sauli Niinistö puhui heti Volodymyr Zelenskyin kanssa – Täysi Nato-tuki Uusi Suomi. 12.5.2022. Viitattu 15.5.2022.
  11. ↑ Nato-maa Kroatian presidentti vastustaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä – pääministerin mukaan presidentti on vandaali ja manipuloija 26.4.2022. MTV Uutiset. Viitattu 15.5.2022.
  12. ↑ a b Zakon o potvrđivanju Protokola uz Sjevernoatlantski Ugovor o pristupanju Republike Finske 29.7.2022. Hrvatski sabor. Viitattu 1.8.2022. (kroatiaksi)
  13. ↑ Turkin presidentti Erdogan täräyttää: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi virhe – Yhdysvallat pyytää selvitystä 13.5.2022. MTV Uutiset. Viitattu 15.5.2022.
  14. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-12515197
  15. ↑ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tassa-on-suomen-ruotsin-ja-turkin-yhteisymmarrysasiakirja-lue-10-sovittua-asiaa-sanasta-sanaan/8460528
  16. ↑ Katso suorana Niinistön tiedotustilaisuus: Turkki tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä Yle Uutiset. 27.6.2022. Viitattu 28.6.2022.
  17. ↑ Nato | Asiantuntija: Turkki saattaa ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden ennen kuin Ruotsin Helsingin Sanomat. 3.11.2022. Viitattu 16.11.2022.
  18. ↑ Tuula Koponen: Unkari vetkuttaa yhä Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymistä – "Aivan naurettava tekosyy", maan oppositiosta todetaan Keskisuomalainen. 20.10.2022. Viitattu 15.11.2022.
  19. ↑ Katja Incoronato: Turkki ei ole ainoa este Suomen Nato-jäsenyydelle – Tutkija Demokraatille: Ratifiointi Unkarissa on kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu Uusi Suomi. Viitattu 15.11.2022.
  20. ↑ Svenska Dagbladet: Unkarilla voi olla vaateita Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksymiseksi Yle Uutiset. 15.11.2022. Viitattu 15.11.2022.
  21. ↑ Putinin tiedottaja väisti kysymyksen Suomen Nato-aikeiden syistä ja sanoi pitävänsä Suomen jäsenyyttä uhkana – Ulkoministeriö mainitsi ”sotilaallistekniset” toimet Helsingin Sanomat. 12.5.2022. Viitattu 15.5.2022.
  22. ↑ Matias Haikonen: Venäjän ulkoministeriö: Suomen Nato-hakemukseen vastataan ”sotilaallisella yllätyksellä” Iltalehti 18.5.2022. Viitattu 18.5.2022.
  23. ↑ Atte Lehtonen: Ääni kellossa muuttui täysin Iltalehti 17.5.2022. Viitattu 18.5.2022.
  24. ↑ Keskuskauppakamari: Nato-jäsenyys toteutuu nopeammin kuin kuvitellaan Keskuskauppakamari / STT. 11.5.2022. Viitattu 10.6.2022.
  25. ↑ Halonen, Antti: Onko tässä Putinin kylmäävä juoni: Näin ”uusi Neuvostoliitto” syntyisi kertalaakista Iltalehti. 19.4.2022. Viitattu 10.6.2022.
  26. ↑ Toivanen, Olli-Pekka: Mika Aaltola: Suomen Nato-hakemus ”Katkaisee suomettumisen hännän kertaheitolla” Ilta-Sanomat. 15.5.2022. Viitattu 10.6.2022.
  27. ↑ Klaus Korhonen Suomen jäsenhakemuksen jättämisestä: "Hieno alku päivälle" – Yle haastatteli Suomen ja Ruotsin Nato-lähettiläitä Brysselissä 18.5.2022. Yleisradio. Viitattu 18.5.2022.
  28. ↑ Janne Hopsu: Miten Suomen Nato-jäsenyys käytännössä päätettäisiin? Asiantuntijat listasivat pahimmat kuopat hakemuksen polulla MTV Uutiset. 30.1.2022. Viitattu 16.5.2022.
  29. ↑ a b c Ulla Malminen: Jos Suomi liittyy Natoon, se voi kestää kuukausista jopa vuoteen – käytännössä se tapahtuisi näin Yle Uutiset. 13.5.2022. Viitattu 16.5.2022.
  30. ↑ IS: Nato kutsui Suomen ja Ruotsin jäsenikseen – lue täältä koko julkilausuma
  31. ↑ Hassinen, Heta & Kiuttu, Saila: Jäsenyyden tavoittelussa alkoi pitkä odotus 18.5.2022. Suomenmaa. Viitattu 18.5.2022.
  32. ↑ Pullinen, Jussi & Sutinen, Teija: Nato-maat allekirjoittivat Suomen ja Ruotsin liittymis­pöytäkirjat... 5.7.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.7.2022.
  33. ↑ Suikkanen, Päivi: Tärkein turvatakuu on Suomen omat puolustusvoimat ja kumppaneiden turva-apu, sanoo ulkoministeri Haavisto 11.5.2022. YLE. Viitattu 11.8.2022.
  34. ↑ Isoniemi, Jaakko: Suomen "harmaa aika" alkaa – tällainen se oli Naton edellisillä laajenemiskierroksilla 18.5.2022. Iltalehti. Viitattu 11.8.2022.
  35. ↑ Nato-haun harmaa aika päättyi 7.7.2022. Länsi-Suomi. Viitattu 11.8.2022.
  36. ↑ Viljanmaa, Toni: Hyvästi harmaa aika! – Suomen tark­kai­li­ja­jä­se­nyys Natossa sai len­tä­vän lähdön 5.7.2022. Kaleva. Viitattu 11.8.2022.
  37. ↑ Suomen Nato-ratifiointi johti erikoiseen diplomaattiseen selkkaukseen, nopeuskiistan osapuolina Tanska ja Kanada Helsingin Sanomat. 8.7.2022. Viitattu 10.7.2022.
  38. ↑ a b c d e f Tanska ratifioi ensimmäisenä Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen, Turkki jatkaa vääntöä – seuraa Ylen Nato-laskurista, miten prosessi etenee Yle Uutiset. 16.5.2022. Viitattu 5.7.2022.
  39. ↑ Joona Aaltonen: Suomen Nato-ratifioinnista seurasi nopeuskiista. Helsingin Sanomat, 9.7.2022, s. A 11. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.7.2022.
  40. ↑ a b Puolet Nato-maista on nyt hyväksynyt Suomen jäsenyyden, viimeisimpänä Kroatia – HS seuraa ratifiointia maa maalta 15.7.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.7.2022.
  41. ↑ "Tämä meni jopa etu­painottei­semmin kuin oli ehkä ensimmäinen arvio" – Ulko­ministeri Haavisto on iloinen Nato-ratifiointien etenemisestä 18.7.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.7.2022.
  42. ↑ Kesälomat tulivat tielle – tässä vaiheessa Suomen Nato-jäsenyyden vahvistaminen on eri maissa 22.8.2022. MTV Uutiset. Viitattu 10.9.2022.
  43. ↑ Joona Aaltonen: Ulkoministeriön valtiosihteeri: Turkin, Suomen ja Ruotsin neuvottelut käytiin rakentavassa hengessä Helsingin Sanomat. 26.8.2022. Helsinki: Sanoma Oyj. Viitattu 28.8.2022.
  44. ↑ Turkki-neuvotteluja käydään tänään Suomessa Yle Areena. 26.8.2022. Helsinki: Yle. Viitattu 28.8.2022.
  45. ↑ STT: Erdogan teki selvän eron Suomen ja Ruotsin välille IS.fi. 20.9.2022. Ilta-Sanomat. Viitattu 21.9.2022.
  46. ↑ a b Heikkilä, Lauri: Tämä on Suomen Nato-ratifioinnin tilanne juuri nyt – Tutkija ei murehtisi Unkaria ja Slovakiaa, Turkki "voi vaatia konkreettisia näyttöjä" Suomenmaa.fi. 21.9.2022. Suomenmaa. Viitattu 21.9.2022.
  47. ↑ Lehto, Mika: Ryhtyykö Orbanin Unkari vastustamaan Suomen Nato-jäsenyyttä? Tutkijalta selkeä vastaus IS.fi. 4.4.2022. Ilta-Sanomat. Viitattu 21.9.2022.
  48. ↑ Kervinen, Elina: Ulkoministeri Haavisto: Unkarilta ei kuulunut varauksia Suomen Nato-jäsenyyden etenemisen suhteen – ”Näyttäytyi ongelmattomana eikä ollut hidastusmielialaa” HS.fi. 15.9.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.9.2022.
  49. ↑ Aholainen, Saara: Bloomberg: Unkari ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden joulukuun puoli­väliin mennessä hs.fi. 22.10.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.11.2022.
  50. ↑ Onko tyhjä ääni annettu ääni?... 2.5.2021. YLE. Viitattu 29.7.2022.
  51. ↑ a b Goedkeuring Protocollen Noord-Atlantisch Verdragtoetreding van de Republiek Finland en het Koninkrijk Zweden 12.7.2022. Hollanti: Eerste Kamer der Staten-Generaal. Viitattu 12.7.2022. (hollanniksi)
  52. ↑ Kuningas Willem-Alexander: Wet van 13 juli 2022, houdende goedkeuring van de op 5 juli 2022 te Brussel tot stand gekomen Protocollen bij het Noord-Atlantisch Verdrag betreffende de toetreding van de Republiek Finland en het Koninkrijk Zweden (Trb. 2022, 58) Staatsblad van het Koninkrijk der Nederlanden. 14.7.2022. Alankomaiden kuningaskunta. Viitattu 14.7.2022. (hollanniksi)
  53. ↑ https://twitter.com/xhacka_olta/status/1545093203166220290 Twitter. Viitattu 7.7.2022.
  54. ↑ Kuvendi u mblodh në seancë plenare, miratohen 3 projekligje, projektrezolutat për KLSH dhe KPP dhe 2 projektvendime. Kuvendi miraton rezolutën për kujtimin e viktimave të Srebrenicës 7.7.2022. Albanian parlamentti. Viitattu 7.7.2022. (albaniaksi)
  55. ↑ President Decrees Protocol on Sweden's, Finland's NATO Membership ALBANIA DAILY NEWS. 10.7.2022. Viitattu 12.7.2022. (englanniksi)
  56. ↑ LaChambreBE: =#Adopté @LaChambreBE: projet de loi d’assentiment au Protocole au Traité de l'Atlantique Nord sur l'accession de la #Finlande et de la #Suède 20.7.2022. Twitter. Viitattu 21.7.2022. (ranskaksi)
  57. ↑ LOIS, DECRETS, ORDONNANCES ET REGLEMENTS ejustice.just.fgov.be. 25.8.2022. (ranskaksi)
  58. ↑ STOYAN NENOV: Bulgarian parlamentti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden Iltasanomat. 13.7.2022.
  59. ↑ MFA Bulgaria / Bulgarian ulkoministeriö: Parliament ratified the protocols for Sweden's and Finland‘s membership in @NATO Twitter. 13.7.2022. MFA Bulgaria. Viitattu 13.7.2022.
  60. ↑ Държавен вестник 22.7.2022. Bulgarian kansalliskokous. Viitattu 22.7.2022. (bulgariaksi)
  61. ↑ El Pleno votará la próxima semana el protocolo de adhesión de Suecia y Finlandia a la OTAN 15.9.2022. Espanjan edustajainhuone. Viitattu 22.9.2022. (espanjaksi)
  62. ↑ Votaciones. Sesión plenaria número 55. 20/09/2022. XIV Legislatura 21.9.2022. Espanjan senaatti. Viitattu 21.9.2022. (espanjaksi)
  63. ↑ a b Jari Hanska: Islanti ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden – ratifioinnit etenevät kovaa vauhtia Iltalehti. 6.7.2022. Helsinki: Alma Media. Viitattu 6.7.2022.
  64. ↑ Draghi erosi ja Italian hallitus kaatui – tällä saattaa olla vaikutusta myös Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiin 21.7.2022. YLE. Viitattu 21.7.2022.
  65. ↑ Suomen Nato-prosessi on edennyt historiallisen nopeasti, mutta lopussa tahti hidastuu muutaman maan takia ja Turkki voi tehdä odotuksesta piinallisen 2.8.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.8.2022.
  66. ↑ Italian parlamentin edustajainhuone siunasi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden selvin luvuin 2.8.2022. YLE. Viitattu 2.8.2022.
  67. ↑ Italia hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden... 3.8.2022. Ilta-Sanomat. Viitattu 3.8.2022.
  68. ↑ Atti firmati quirinale.it. Presidenza della Repubblica. Viitattu 6.8.2022. (italiaksi)
  69. ↑ ΠΡΑΚΤΙΚΑ ΒΟΥΛΗΣ ΙΗ΄ ΠΕΡΙΟΔΟΣ ΠΡΟΕΔΡΕΥΟΜΕΝΗΣ ΚΟΙΝΟΒΟΥΛΕΥΤΙΚΗΣ ΔΗΜΟΚΡΑΤΙΑΣ ΣΥΝΟΔΟΣ Γ΄ ΣΥΝΕΔΡΙΑΣΗ ΡΠΖ΄ Πέμπτη 15 Σεπτεμβρίου 2022 15.9.2022. Kreikan parlamentti. Arkistoitu 16.9.2022. Viitattu 16.9.2022.
  70. ↑ Kreikka hyväksyi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden – HS seuraa ratifiointia maa maalta 15.9.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.9.2022.
  71. ↑ Κύρωση του Πρωτοκόλλου στη Συνθήκη του Βορείου Ατλαντικού για την προσχώρηση της Δημοκρατίας της Φινλανδίας. Της Ελληνικης ∆ημοκρατιας. 16.9.2022. Arkistoitu 20.9.2022. (kreikaksi)
  72. ↑ KONAČNI PRIJEDLOG ZAKONA O POTVRĐIVANJU PROTOKOLA UZ SJEVERNOATLANTSKI UGOVOR O PRISTUPANJU REPUBLIKE FINSKE, drugo čitanje, P.Z. br. 305 - predlagateljica: Vlada Republike Hrvatske 15.7.2022. Hrvatski sabor. Viitattu 15.7.2022. (kroatiaksi)
  73. ↑ Darba kārtība titania.saeima.l. 14.7.2022. Saeima. Viitattu 14.7.2022. (latviaksi)
  74. ↑ Valsts prezidents paraksta likumus par Somijas un Zviedrijas pievienošanos NATO 15.7.2022. Latvijas valsts prezidents. Viitattu 15.7.2022. (latviaksi)
  75. ↑ Darbotvarkės klausimas: Įstatymo "Dėl Šiaurės Atlanto sutarties protokolo dėl Suomijos Respublikos prisijungimo ratifikavimo" projektas (Nr. XIVP-1891(2)) 20.7.2022. Lietuvos Respublikos Seimas. Viitattu 20.7.2022. (liettuaksi)
  76. ↑ The President signed laws ratifying NATO accession protocols for Sweden and Finland 20.7.2022. Liettuan presidentti Gitanas Nausėda. Viitattu 20.7.2022. (englanniksi)
  77. ↑ MPs vote in favour of NATO membership for Sweden and Finland 12.7.2022. Luxemburg: RTL. Viitattu 12.7.2022. (englanniksi)
  78. ↑ Loi du 22 juillet 2022 portant approbation du Protocole au Traité de l’Atlantique Nord sur l’accession de la République de Finlande, fait à Bruxelles, le 5 juillet 2022 Legilux. Viitattu 29.7.2022. (ranskaksi)
  79. ↑ Eighth Sitting of the First Ordinary Session in 2022 – day four 28.7.2022. Podgorica: Montenegron parlamentti. Viitattu 29.7.2022. (englanniksi)
  80. ↑ Predlog zakona o potvrđivanju Protokola uz Sjevernoatlantski ugovor o pristupanju Republike Finske 28.7.2022. Podgorica: Montenegron parlamentti. Viitattu 29.7.2022. (montenegroksi)
  81. ↑ Montenegron presidentin hyväksynnät 2.8.2022. Montenegron presidentti. Viitattu 2.8.2022. (montenegroksi)
  82. ↑ Резултати од гласање Предлог на закон за ратификација на Протоколот кон Северноатлантскиот договор во врска со пристапувањето на Република Финска; 27.7.2022. Pohjois-Makedonian parlamentti. Viitattu 27.7.2022. (makedoniaksi)
  83. ↑ Stevo Pendarovski Twitterissä Twitter. 28.7.2022. Viitattu 29.7.2022. (macédonien)
  84. ↑ VOTAÇÕES EFETUADAS EM 2022-09-16 16.9.2022. Lissabon: Portugalin parlamentti. Viitattu 16.9.2022. (portugaliksi)
  85. ↑ Proposta de Resolução 2/XV/1 Portugalin parlamentti. Viitattu 26.7.2022. (portugaliksi)
  86. ↑ Presidente da República ratifica Protocolos ao Tratado do Atlântico Norte sobre a adesão da República da Finlândia e do Reino da Suécia Portugalin presidentinkanslia. Viitattu 19.9.2022. (portugaliksi)
  87. ↑ Głosowanie nr 8 na 58. posiedzeniu Sejmu 7.7.2022. Sejm. Viitattu 8.7.2022. (puolaksi)
  88. ↑ Ustawa o ratyfikacji Protokołu do Traktatu Północnoatlantyckiego w sprawie akcesji Republiki Finlandii, podpisanego w Brukseli dnia 5 lipca 2022 r. 20.7.2022. Senat Rzeczypospolitej Polskiej. Viitattu 20.7.2022. (puolaksi)
  89. ↑ Welcome to @NATO, Finland and Sweden. Twitter. 22.7.2022. Viitattu 24.7.2022. (englanniksi)
  90. ↑ SÉANCE PUBLIQUE DU 21 JUILLET 2022 (MATIN) (Ranskan senaatti äänesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä äänin 323–17 videos.senat.fr. 21.7.2022. Ranskan senaatti. Viitattu 21.7.2022. (ranskaksi)
  91. ↑ Sami Spåra: Ranskan kansalliskokous ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet YLE. Viitattu 3.8.2022.
  92. ↑ Ranskan presidentti Emmanuel Macron hyväksyi Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden Helsingin Sanomat. 14.8.2022. Viitattu 14.8.2022.
  93. ↑ Bulgaria hyväksyi Suomen Natoon – katso tästä, mitkä maat ovat jo asettuneet jäsenyyden kannalle Ilta-sanomat. 20.7.2022. Viitattu 20.7.2022.
  94. ↑ Romania Senat: Ordinea de zi a Ședinței Senatului din 20 iulie 2022 senat.ro. 20.7.2022. Viitattu 20.7.2022. (romaniaksi)
  95. ↑ Klaus Iohannis promulgates law for ratification of protocols for accession of Finland and Sweden to NATO Tylaz. 22.7.2022. BP. Viitattu 22.7.2022. (englanniksi)
  96. ↑ Lukas Stern: Deutscher Bundestag — Bundestag befürwortet Nato-Beitritt von Finnland und Schweden 8.7.2022. Deutscher Bundestag. Viitattu 8.7.2022. (saksaksi)
  97. ↑ Bundestag stimmt Nato-Beitritt Schwedens und Finnlands zu – AfD sorgte für nächtlichen Hammelsprung-Eklat merkur.de. 8.7.2022. Viitattu 8.7.2022. (saksaksi)
  98. ↑ Bundesgesetzblatt bgbl.de. 11.7.2022. Viitattu 15.7.2022. (saksaksi)
  99. ↑ Hlasovanie podľa klubov nrsr.sk. Viitattu 27.9.2022. (slovakiksi)
  100. ↑ Zuzana Čaputová's Twitter twitter.com. Viitattu 28.9.2022. (englanniksi)
  101. ↑ Glasovanje o zakonu v celoti 14.7.2022. Republika Slovenija - DRŽAVNI ZBOR. Viitattu 14.7.2022. (sloveeniksi)
  102. ↑ Uradni list - Vsebina Uradnega lista Uradni list Republike Slovenije (Slovenian tasavallan virallinen lehti). 22.7.2022. Slovenian tasavalta. Viitattu 25.7.2022. (ruotsiksi)
  103. ↑ 287/13 - Vládní návrh, kterým se předkládá Parlamentu České republiky k vyslovení souhlasu s ratifikací Protokol o přístupu Finské republiky k Severoatlantické smlouvě podepsaný 5. července 2022 v Bruselu 10.8.2022. Praha: Tšekin senaatti. Viitattu 10.8.2022. (tšekiksi)
  104. ↑ 33. schůze, 81. hlasování, 27. srpna 2022, 04:17 - Prot.o přístupu Švédského království k Severoatlantické sml. 27.8.2022. Tšekin edustajainhuone. Viitattu 27.8.2022. (tšekiksi)
  105. ↑ Vládní návrh, kterým se předkládá Parlamentu České republiky k vyslovení souhlasu s ratifikací Protokol o přístupu Finské republiky k Severoatlantické smlouvě ... (Edustajainhuoneen istunnon pöytäkirja) Tšekin edustajainhuone. Viitattu 10.9.2022. (tšekiksi)
  106. ↑ https://twitter.com/prezidentmluvci/status/1564928061832925186 Twitter. Viitattu 31.8.2022.
  107. ↑ Erdoğan käy kauppaa kaikkien kanssa pysyäkseen vallassa. (Pääkirjoitus 11.8.2022) Helsingin Sanomat, 11.8.2022, s. A 4. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.8.2022.
  108. ↑ Az Országgyűlés 2022. évi november - december havi ülésterve Unkarin parlamentti. Viitattu 15.11.2022. (unkari)
  109. ↑ Hungary to Ratify NATO Expansion by Mid-December, Minister Says Bloomberg. 22.10.2022. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
  110. ↑ "Unkarin politikot eivät hyväksy NATO-hakemustamme tänä vuonna" Svenska Dagbladet. 15.11.2022. Viitattu 16.11.2022. (ruotsiksi)
  111. ↑ "Puolan pääministeri: Unkarin ratifiointi tapahtuu uuden vuoden ensimmäisessä parlamentin istunnossa" YLE. 24.11.2022. Viitattu 24.11.2022.
  112. ↑ Viro ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden... 6.7.2022. YLE. Viitattu 4.8.2022.
  113. ↑ Ponsonby Rule Oxford Reference. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  114. ↑ Sweden and Finland NATO Accession, Statement made on 6 July 2022 6.7.2022. Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministeri Elizabeth Truss. Arkistoitu 6.7.2022. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  115. ↑ Elizabeth Truss: Sweden and Finland NATO Accession 6.7.2022. UK Parliament. Arkistoitu 6.7.2022. Viitattu 4.8.2022. (englanniksi)
  116. ↑ Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle ensimmäinen vihreä valo Yhdysvalloista – asia vaatii vielä senaatin hyväksynnän 19.7.2022. YLE. Viitattu 19.7.2022.
  117. ↑ H.Res.1130 - Expressing support for the sovereign decision of Finland and Sweden to apply to join the North Atlantic Treaty Organization (NATO) as well as calling on all members of NATO to ratify the protocols of accession swiftly. 18.7.2022. Yhdysvaltain edustajainhuone. Viitattu 20.7.2022. (englanniksi)
  118. ↑ a b Yhdysvaltain senaatti on hyväksynyt Suomen ja Ruotsin Naton jäseniksi äänin 95–1 YLE. Viitattu 4.8.2022.
  119. ↑ Statement from President Biden on Senate Ratification of the NATO Accession Protocols for Sweden and Finland Whitehouse.gov. Viitattu 4.8.2022. (englanniksi)
  120. ↑ President Biden Delivers Remarks and Signs the NATO Ratification Documents for Finland and Sweden Youtube. 9.8.2022. Viitattu 9.8.2022. (englanniksi)
  121. ↑ Remarks by President Biden at Signing of the Instruments of Ratifications for the Accession Protocols to the North Atlantic Treaty for Finland and Sweden www.whitehouse.gov. 9.8.2022. Washington D.C.: Valkoinen talo. Viitattu 10.8.2022. (englanniksi)
  122. ↑ Brendan Cole: These 18 Republicans Voted Against Sweden and Finland's Accession to NATO Newsweek 19.7.2022. Viitattu 20.7.2022 (englanniksi)
  123. ↑ Yhdysvalloissa edustajainhuone antoi tukensa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle Helsingin Sanomat 19.7.2022. Viitattu 20.7.2022
  124. ↑ Elina Kervinen: Miksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys etenee Yhdysvalloissa poikkeuksellisen nopeasti? Hesingin Sanomat 25.7.2022. Viitattu 25.7.2022
  125. ↑ Suomen liittymisprosessi Natoon 11.7.2022. Valtioneuvosto. Viitattu 2.8.2022.
  126. ↑ Lähteet: hallitus antaa Nato-lain eduskunnalle joulukuussa 30.11.2022. Iltalehti. Viitattu 30.11.2022.
  127. ↑ Puhemies Vanhanen: Nato-jäsenyyden ratifiointi käynnistettävä riippumatta siitä, onko vaali­tauko vai ei 6.9.2022. Ilta-Sanomat. Viitattu 10.9.2022.
  128. ↑ Vainio, Olli & Karvinen, Eevi: Historiallinen Nato-kynä siirtyy Suomen kansallismuseoon – asetetaan vitriiniin yleisön nähtäville Iltalehti. 6.6.2022. Viitattu 9.6.2022.
  129. ↑ Cremin, Reeta & Karhu, Otso: Nato-kynästä tarjottiin tuhat euroa, mutta nyt se päätyi museoon – Pekka Haavisto: "Kynä on miekkaa väkevämpi" Yle Uutiset. 8.6.2022. Viitattu 9.6.2022.
  130. ↑ Kuukkanen, Tatu & Harjumaa, Marika: Kynä, jolla Nato-hakemus allekirjoitettiin, myytiin nopeasti loppuun verkkokaupasta Yle Uutiset. 18.5.2022. Viitattu 9.6.2022.
  131. ↑ Ylen aamu Yle TV1. 23.8.2022. Yle. Viitattu 23.8.2022.
  132. ↑ Ylen aamun parhaat Yle TV1. 23.8.2022. Yle. Viitattu 23.8.2022.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_Nato-jäsenhakemus&oldid=21059421”