Alexandre Cabanel

Alexandre Cabanel (28. syyskuuta 1823 Montpellier – 23. tammikuuta 1889 Pariisi) oli ranskalainen taidemaalari.

Cabanel oli akateemisen tyylisuunnan taidemaalari, joka maalasi uskonnollisia, historiallisia ja klassisia aiheita. Hän oli omana aikanaan arvostettu muotokuvamaalari sekä Ranskan keisari Napoleon III:n arvostama taiteilija.^[1]

Cabanel pääsi opiskelemaan Pariisin École des Beaux-Arts -taidekouluun 17-vuotiaana. Hän oli François-Édouard Picot’n oppilas ja piti ensimmäisen näyttelynsä vuonna 1844. Hänelle myönnettiin stipendi vuonna 1845 ja hänet valittiin professoriksi opinahjoonsa vuonna 1863.^[1]

Pariisin salongin Grande Médaille d’Honneurin Cabanel voitti vuosina 1865, 1867 ja 1878. Opettajan toimensa aikana hän ehti opettaa satoja opiskelijoita ja oli näin keskeisesti vaikuttamassa kokonaisen sukupolven käsitykseen hyvästä taiteesta. Uransa loppupuolella hän ajautui riitoihin uuden, impressionismiksi kutsutun taidesuuntauksen kanssa. Cabanel ja William-Adolphe Bouguereau kieltäytyivät vastaanottamasta impressionistien töitä salonkiin ja tämä sai impressionistit perustamaan oman salonkinsa. Keisari Napoleon III puuttui asiaan ja osti valtion kokoelmiin Cabanelin ja Bouguereaun hylkäämiä töitä. ^{[1] [2]}

Cabanelin työtä Venuksen synty pidetään yhtenä 1800-luvun kuuluisimmista maalauksista.^[1]

• 
  Mooseksen kuolema, (1850)
• 
  Napoleon III:n muotokuva, (ehkä 1865)
• 
  Aatami ja Eeva karkotetaan paratiisista, (1867)
• 
  Cornelia Lyman Warrenin muotokuva, (1871)
• 
  Harmonia, (1877)
• 
  Ofelia, (1883)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alexandre Cabanel Wikimedia Commonsissa

• http://www.artrenewal.org/Artist/Index/5
• https://web.archive.org/web/20160729184657/http://alexandrecabanel.com/