Cesare Maldini
 Cesare Maldini vuonna 1969. | ||
| Henkilötiedot | ||
|---|---|---|
| Koko nimi | Cesare Maldini | |
| Syntymäaika | 5. helmikuuta 1932 | |
| Syntymäpaikka | Trieste, Italia | |
| Kuolinaika | 3. huhtikuuta 2016 (84 vuotta) | |
| Kuolinpaikka | Milano, Italia | |
| Seurat | ||
| Vuodet | Seura | O (M) |
| 1952–1954 1954–1966 1966–1967 |
 US Triestina AC Milan Torino FC
|
32 (0) 347 (3) 33 (0) |
| Maajoukkue | ||
| 1960–1963 |  Italia
|
14 (0) |
| Valmennusura | ||
| 1970–1972 1972–1974 1974–1976 1976–1977 1978–1980 1980–1986 1986–1996 1996–1998 2001 2002 |
AC Milan (apuv.) AC Milan US Foggia Ternana Calcio Parma FC Italia (apuv.) Italia U21 Italia AC Milan Paraguay
| |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | ||
Cesare Maldini (5. helmikuuta 1932 Trieste – 3. huhtikuuta 2016 Milano) oli italialainen jalkapallovalmentaja ja pelaaja.
Maldini oli yksi Italian parhaista puolustajista 1950–60-luvuilla. Hän edusti menestysvuosinaan AC Milania, jossa voitti Euroopan Cupin mestaruuden vuonna 1963. Valmentajana Maldini oli yksi italialaisen tiiviiseen puolustuspelaamiseen ja miesvartiointiin perustuvan catenaccio-pelitavan kehittäjistä. Myös hänen poikansa Paolo Maldini pelasi myöhemmin huipputason jalkapalloa.
Ura pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maldini aloitti peliuransa Triestinassa 1952 ja siirtyi 1954 AC Milaniin, jossa pelasi uransa kultaiset vuodet. Hän nousi 1950-luvulla joukkueen ehdottomien avainpelaajien joukkoon ja vuosikymmenten saatossa Maldinista tuli AC Milanin seuraikoni.[1] Maldini voitti Milanin paidassa neljä Italian mestaruutta. Pelaajauran kruunasi kausi 1962/63, jolloin Maldini toimi Milanin kapteenina seuran voittaessa historiansa ensimmäisen Euroopan Cupin mestaruuden.[2] Hän pelasi Milanissa 12 vuotta ja yli 300 liigaottelua, kunnes siirtyi vuonna 1966 Torinoon. Hän lopetti pelaajauransa seurassa vuonna 1967.[3]
Meriitit pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Euroopan Cup: 1963
- Italian mestaruus (4): 1955, 1957, 1959, 1962
- Latin Cup: 1956
Ura valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelaajauransa jälkeen Maldini toimi Nereo Roccon apuvalmentajana AC Milanissa. Roccon siirryttyä vuonna 1972 tekniseksi johtajaksi tuli Maldinista seuran päävalmentaja. Nuori valmentaja johdatti tiiviisti puolustaneen Milanin Coppa Italian ja Cup-voittajien Cupin mestariksi heti debyyttikaudellaan.[1] Hän sai potkut seurasta kauden 1973/74 lopulla.[4] Sittemmin Maldini valmensi US Foggiaa, Ternana Calciota ja Parmaa, jonka hän nosti Serie B:hen.
Vuonna 1980 Maldini siirtyi Italian jalkapallomaajoukkueen valmennustiimiin. Hän työskenteli Enzo Bearzotin apuvalmentajana kuusi vuotta ja oli mukana voittamassa maailmanmestaruutta 1982.[5] Vuonna 1986 hän siirtyi Italian alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi ja luotsasi nuoret kolmeen perättäiseen Euroopan mestaruuteen vuosina 1992, 1994 ja 1996.[6] Hän valmensi Italiaa myös olympiakisoissa 1992 ja 1996.
Menestys nuorten maajoukkueessa nosti Maldinin Italian jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi vuonna 1996. Hän johdatti maan menestyksekkäästi MM-kisoihin 1998.[5] Italia pelasi Maldinin alaisuudessa catenaccion hengessä tiiviisti puolustaen. Puolustuksen johtohahmona oli hänen poikansa, joukkueen kapteeni Paolo Maldini. Italia eteni turnauksessa puolivälieriin saakka, kunnes hävisi maalittoman ottelun jälkeen rangaistuspotkukilpailussa kisaisännälle Ranskalle.[7] Maldini sai kisojen jälkeen kovaa kritiikkiä liian puolustusvoittoiseksi ja vanhanaikaiseksi haukutusta pelitavastaan. Hän erosi tehtävistään kisojen jälkeen.[8]
Maaliskuussa 2001 Maldini palasi AC Milanin päävalmentajaksi loppukauden ajaksi. Kausi oli kokonaisuutena kehno Milanin jäätyä Mestarien liigan ulkopuolelle. Yksittäisenä suurena voittona Maldini luotsasi Milanin 6–0-voittoon paikallisvastustaja Internazionalesta. Voitto on seuran suurin Milanon paikallisottelussa.[9]
Tammikuussa 2002 Maldinista tuli Paraguayn maajoukkuevalmentaja.[10] Paraguay oli jo aiemmin varmistanut paikkansa MM-kisoissa 2002. Maldinista tuli pestinsä myötä 70-vuotiaana vanhin MM-kisoissa valmentanut päävalmentaja. Ennätyksen rikkoi vasta Otto Rehhagel MM-kisoissa 2010.[11] Maldini luotsasi Paraguayn jatkoon alkulohkostaan, mutta turnaus päättyi pudotuspelien avauskierrokselle niukkaan tappioon Saksalle.[12]
Meriitit valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cup-voittajien Cup: 1973
- Italian cup: 1973
- U21 Euroopan mestaruus (3): 1992, 1994, 1996
- MM-kilpailut
- Puolivälierät: 1998
- 2. kierros: 2002
Valmennusuran jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maldinin valmennusura loppui MM-kisoihin 2002, minkä jälkeen hän työskenteli AC Milanissa kykyjenetsijänä.[13] Hän työskenteli myös beIN SPORTS- ja Al Jazeera -kanavilla jalkapalloasiantuntijana. Maldini kuoli huhtikuun 2. ja 3. päivien välisenä yönä 2016 Milanossa 84-vuotiaana.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Milan great Cesare Maldini dies aged 84 FourFourTwo. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Cesare Maldini, former Milan captain and Italy manager, dies aged 84 The Guardian. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Cesare MALDINI Cesarone. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ FAREWELL TO A CLUB LEGENG AC Milan. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ a b Capitolo II: Le scelte di Cesare (Arkistoitu – Internet Archive) Storie di Calcio. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Italy beats Spain: third European title for Cesare Maldini (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Francia avanti, ancora rigori stregati Storie di Calcio. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Test per la difesa a tre Spazio a Cossu e Maggio La Repubblica. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ AC crush Inter in derby drubbing ESPN. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Maldini to Coach Paraguay in Cup The New York Times. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Maldini, dalla Coppa Campioni a c.t. del figlio: una carriera straordinaria La Gazzetta dello Sport. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Germany edge out Paraguay BBC. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Mondiali, Cesare Maldini: farò l'osservatore del Milan R.it. Viitattu 5.4.2016.
- ↑ Il calcio in lutto: è morto Cesare Maldini corrieredellosport.it. 3.4.2016. Corriere dello Sport. Viitattu 3.4.2016. (italiaksi)
| Edeltäjä: Nereo Rocco Alberto Zaccheroni |
AC Milanin päävalmentaja 1972–1974 3–6/2001 |
Seuraaja: Giovanni Trapattoni Fatih Terim |
| Edeltäjä: Azeglio Vicini |
Italian U21-maajoukkueen päävalmentaja 1986–1996 |
Seuraaja: Rossano Giampaglia |
| Edeltäjä: Arrigo Sacchi |
Italian jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 1996–1998 |
Seuraaja: Dino Zoff |
| Edeltäjä: Victor Genés |
Paraguayn jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 1–7/2002 |
Seuraaja: Aníbal Ruiz |
1 Toldo | 2 Bergomi | 3 P. Maldini | 4 Cannavaro | 5 Costacurta | 6 Nesta | 7 Pessotto | 8 Torricelli | 9 Albertini | 10 Del Piero | 11 D. Baggio | 12 Pagliuca | 13 Cois | 14 Di Biagio | 15 Di Livio | 16 Di Matteo | 17 Moriero | 18 R. Baggio | 19 Inzaghi | 20 Chiesa | 21 Vieri | 22 Buffon | Valmentaja C. Maldini
1 Chilavert | 2 Arce | 3 Sarabia | 4 Gamarra | 5 Ayala | 6 Struway | 7 Báez | 8 Alvarenga | 9 Santa Cruz | 10 Acuña | 11 Campos | 12 Villar | 13 Paredes | 14 Gavilán | 15 Bonet | 16 Morínigo | 17 Franco | 18 Cáceres | 19 Sanabria | 20 Cardozo | 21 Caniza | 22 Tavarelli | 23 Cuevas | Valmentaja Maldini
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
