Chris Sutton
Henkilötiedot | ||
---|---|---|
Koko nimi | Christopher Roy Sutton | |
Syntymäaika | 10. maaliskuuta 1973 | |
Syntymäpaikka | Nottingham, Englanti | |
Pelipaikka | hyökkääjä / keskuspuolustaja | |
Seura | ||
Seura | Lincoln City | |
Tehtävä | manageri | |
Seurat | ||
Vuodet | Seura | O (M) |
1991–1994 1994–1999 1999–2000 2000–2006 2006 2006–2007 |
Norwich City Blackburn Rovers Chelsea Celtic Birmingham City Aston Villa Yht. |
103 131 (50) 28 (1) 130 (63) 10 (1) 8 (1) 410 (151) | (35)
Maajoukkue | ||
1992–1994 1994 1997 |
Englanti U21 Englanti B Englanti |
2 (0) 1 (0) | 13 (1)
Valmennusura | ||
2009– | Lincoln City | |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Chris Sutton (s. 10. maaliskuuta 1973 Nottingham) on englantilainen entinen jalkapalloilija, joka nykyisin valmentaa Englannin kakkosliigan Lincoln Cityä. Hänen pelipaikkansa oli pääosin hyökkääjänä, missä roolissa hän teki uransa aikana paljon maaleja, mutta hän kykeni pelaamaan myös muilla pelipaikoilla.
Pelaajaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suttonin isä Mike pelasi aikoinaan Norwich Cityssä, mihin Sutton itsekin meni nuorena puolustajana vuonna 1989. Ensiesiintymisensä seuran edustusjoukkueessa hän teki vuonna 1990 tultuaan vaihdosta kentälle Queens Park Rangersia vastaan. Englannin alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa hän debytoi vuonna 1992. Norwichissa Sutton teki 127 ottelussa peräti 43 maalia, vaikka monipuolisena pelaajana pelasi usein myös mm. keskuspuolustajana.
Vuonna 1994 Sutton siirtyi silloisella Britannian ennätyssummalla, 5 miljoonalla punnalla, Blackburniin ja johdatti joukkueen heti ensimmäisellä kaudellaan yhdessä Alan Shearerin kanssa valioliigan mestaruuteen. Toisella kaudellaan Blacburnissa Sutton kärsi loukkaantumisista. Kaudeksi 1996/1997 sekä Shearer että Mike Newell lähtivät Blackburnista ja seuran menestys oli kääntynyt laskuun. Marraskuussa 1997 Sutton teki ensiesiintymisensä Englannin A-maajoukkueessa vaihtomiehenä Kamerunia vastaan. Kaudella 1997/1998 Sutton teki Blackburnissa 18 liigamaalia, mikä auttoi Blackburnin sarjataulukossa kuudenneksi ja UEFA Cupiin, ja jakoi maalikuninkuuden Dion Dublinin ja Michael Owenin kanssa, mutta Glenn Hoddle jätti hänet ulos kesän 1998 MM-kisoista hänen kieltäydyttyä helmikuussa B-maaottelusta Chileä vastaan. Kaudella 1998/1999 Sutton pelasi vain 17 liigapeliä ja Blackburn putosi ykkösdivisioonaan.
Blackburnin pudottua liigasta Suttonin siirrosta käytiin kovaa spekulointia, ja hän päätyi lopulta kaudeksi 1999/2000 Chelseaan kymmenellä miljoonalla punnalla kuuden vuoden mittaisella sopimuksella. Chelseassa Sutton ei kuitenkaan osoittautunut hintansa veroiseksi ja vietti paljon aikaa vaihtopenkillä etenkin joukkueen hankittua George Weahin lainasopimuksella kevätkaudeksi. Sutton teki 39 ottelussa vain kolme maalia ja hänen aikansa Chelseassa jäi vain yhden kauden mittaiseksi.
Kesällä 2000 Sutton siirtyi Skotlantiin Celticin riveihin Skotlannin uudella ennätyssummalla kuudella miljoonalla punnalla ja onnistui uudessa seurassaan maalinteossa heti avausottelussaan, ja teki helmikuussa kaksi maalia 6–2 voitossa paikallisvastustaja Rangersia vastaan sinetöi hänen asemansa joukkueessa. Hän muodosti Henrik Larssonin kanssa tehokkaan hyökkäyskaksikon joka auttoi seuran liigamestaruuteen saakka. Seuraavalla kaudella Celtic jäi ilman ainuttakaan pokaalia hävittyään liigamestaruuden vain maalierolla Rangersille, joka päätöskierroksella voitti Dunfermlinen 6–1. Sutton syytti Dunfermlinea mestaruuden menettämisestä minkä lisäksi arvosteli oman ottelunsa tuomareita. Hänet tuomittiin neljän ottelun pelikieltoon[1]. Suttonin paras kausi Celticissä oli 2003/2004, jolla hän teki 20 maalia ja auttoi joukkueensa sekä cup- että liigamestaruuteen. Liigapelaajat äänestivät hänet kauden parhaaksi pelaajaksi[2].
Tammikuussa 2006 Sutton siirtyi vapaalla siirrolla Englantiin valioliigaseura Birminghamiin. Hän kärsi kuitenkin loukkaantumisista eikä kyennyt estämään joukkueen putoamista pääsarjasta, ja sai lähtöpassit kauden päätteeksi. Lokakuussa 2006 Sutton teki loppukauden mittaisen sopimuksen entisen Celtic-valmentajansa Martin O'Neillin Aston Villa kanssa. Kausi jäi kuitenkin vajaaksi Suttonin saatua silmävamman, minkä johdosta hän lopulta virallisesti ilmoitti päättävänsä pelaajauransa seuraavana kesänä[3].
Valmentajaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sutton aloitti päävalmentajauransa tammikuussa 2009 nykyisen seuransa Lincoln Cityn peräsimessä[4]. Hän oli ollut ehdolla myös skottiseura Invernessin manageriksi[5]. Sutton erosi oltuaan Lincolnin päävalmentajana miltei päivälleen vuoden ajan.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- BBC Sport: Sutton – the facts (englanniksi)
- http://www.ex-canaries.co.uk/players/sutton.htm
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/football/teams/c/celtic/3090101.stm
- ↑ http://www.scotprem.com/content/default.asp?page=s2&newsid=7409 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/football/6272566.stm
- ↑ http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/football/teams/l/lincoln_city/8278445.stm
- ↑ http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/football/teams/i/inverness_ct/7842208.stm
- ↑ http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/football/teams/l/lincoln_city/9043871.stm
1993: Teddy Sheringham • 1994: Andy Cole • 1995: Alan Shearer • 1996: Alan Shearer • 1997: Alan Shearer • 1998: Chris Sutton, Dion Dublin, Michael Owen • 1999: Michael Owen, Dwight Yorke, Jimmy Floyd Hasselbaink • 2000: Kevin Phillips • 2001: Jimmy Floyd Hasselbaink • 2002: Thierry Henry • 2003: Ruud van Nistelrooy • 2004: Thierry Henry • 2005: Thierry Henry • 2006: Thierry Henry • 2007: Didier Drogba • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Nicolas Anelka • 2010: Didier Drogba • 2011: Carlos Tévez, Dimităr Berbatov • 2012: Robin van Persie • 2013: Robin van Persie • 2014: Luis Suárez • 2015: Sergio Agüero • 2016: Harry Kane • 2017: Harry Kane • 2018: Mohamed Salah • 2019: Pierre-Emerick Aubameyang, Sadio Mané, Mohamed Salah • 2020: Jamie Vardy • 2021: Harry Kane • 2022: Mohamed Salah, Son Heung-min • 2023: Erling Braut Haaland • 2024: Erling Braut Haaland