1-dekeeni eli dekyleeni (C10H20) kuuluu orgaanisiin yhdisteisiin omaten kymmenen hiiliatomia, 20 vetyatomia ja yhden kaksoissidoksen. Aineesta käytetään myös nimiä alfa-dekeeni ja n-1-dekeeni. Se on yhdeksänneksi yksinkertaisin alkeeni hiilivetyjen ryhmästä. Yksinkertaisin hiilivetyjen alkeeni on eteeni, jolla on kaksi hiiliatomia, joiden välissä on kaksoissidos.
1-dekeeni on dekeenin eräs isomeerinen muoto. 1-Dekeeniä esiintyy kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.
Huoneen lämmössä ja paineessa, nestemäinen 1-dekeeni on väritön, ja se syttyy helposti, sillä 1-dekeenin leimahduspiste on 46 °C (c.c.) ja itsesyttymislämpötila 210 °C.[2]
1-dekeeniä käytetään voiteluaineiden lähtöaineena. Siitä valmistetaan katalyyttisesti oligomeerejä, kuten dimeerejä, trimeerejä, tetrameerejä ja pentameerejä. Katalyyttinä käytetään booritrifluoridia ja alkoholeja tai vettä. Näitä kutsutaan usein nimellä poly–α-olefiinioligomeereiksi. Niillä on hyvä kuumuudenkestävyys ja ne eivät haihdu helposti. Niitä käytetään muun muassa teollisuudessa, autoissa ja lentokoneissa.[3][4]
- ↑ Dec-1-ene:Water solubility European Chemicals Agency. Viitattu 20.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Information about 1-decene International Labour Organization (ILO). Viitattu 15. tammikuuta 2008.
- ↑ G. R. Lappin, L. H. Nemec, J. D. Sauer & J. D. Wagner: Olefins, Higher, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 08.08.2013
- ↑ Karl Griesbaum, Arno Behr, Dieter Biedenkapp, Heinz-Werner Voges, Dorothea Garbe, Christian Paetz, Gerd Collin, Dieter Mayer & Hartmut Höke :Hydrocarbons, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 08.08.2013
