Francis William Aston

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Francis William Aston
Henkilötiedot
Syntynyt1. syyskuuta 1877
Yhdistynyt kuningaskunta Birmingham, Iso-Britannia
Kuollut20. marraskuuta 1945
Yhdistynyt kuningaskunta Cambridge, Iso-Britannia
Kansalaisuus Yhdistynyt kuningaskunta, Britti
Koulutus ja ura
Tutkinnot Cambridgen yliopisto,
Birminghamin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja J. J. Thomson
Instituutti Cambridgen yliopisto
Tutkimusalue kemia, fysiikka
Tunnetut työt massaspektrometri,
Isotooppien kokonaislukusääntö
Palkinnot Nobel-palkintoNobelin kemianpalkinto 1922

Francis William Aston (1. syyskuuta 1877, Birmingham20. marraskuuta 1945, Cambridge) oli brittiläinen kemisti ja fyysikko. Hän sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1922 useiden ei-radioaktiivisten alkuaineiden isotooppien löytämisestä keksimänsä massaspektrometrillä sekä kokonaislukusäännön muotoilusta.[1]

1903 Aston, jo kemistinä, sai stipendin Birminghamin yliopistoon. Siellä hän opiskeli fysiikkaa liittyen röntgensäteilyyn ja radioaktiivisuuteen.

1909 hän siirtyi Cavendish Laboratoryyn Joseph John Thomsonin kutsusta. Siellä hän työskenteli neonin isotooppien tunnistamisen parissa. Hän myös piti luentoja Trinity Collegessa Cambridgessa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 hän palasi tutkimuksiensa pariin. Massaspektrometrin avulla hän tunnisti 212 luonnossa esiintyvästä 287:stä isotoopista. Vuonna 1921 Aston pääsi Royal Societyn jäseneksi.

Astonin työ isotooppien parissa myös johti hänet muotoilemaan kokonaislukusääntönsä, jonka mukaan kaikkien isotooppien massat ovat hyvin lähellä jotain kokonaislukua. Sääntöä käytettiin laajalti ydinenergian kehittämisessä.

Kuun kraatteri Aston on nimetty Francis William Astonin mukaan.

  1. The Nobel Prize in Chemistry 1922 The Nobel Foundation. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]