Kirgisian maantiede
Kirgisian maantiede kertoo Kirgisian maantieteeseen liittyvistä asioista. Kirgisia sijaitsee Keski-Aasiassa. Sen pohjoispuolella on Kazakstan, länsipuolella on Uzbekistan ja eteläpuolella ovat Tadžikistan ja Kiina.
Pinnanmuodot ja vesistöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurin osa maan pinta-alasta on vuoristoja tai ylänköalueita, jotka ovat yli 1500 metrin korkeudessa. Kirgisiassa sijaitsee osa Tienšanin vuoristosta, jonka korkein huippu on 7439 metriä korkea Jengish Tshokusu (Pik Popedy). Maan pohjoisosassa sijaitsevalla ylänköalueella virtaa joki Chu ja sen laaksossa sijaitsee Kirgisian pääkaupunki Biškek. Kirgisiassa sijaitsevia vuorijonoja ovat Terskei-Alatau ja Kungei-Alatau, jotka ympäröivät Issyk Kulin (Ysyk Köl) järveä. Muita vuorijonoja ovat Kok-Shaaltau ja Ferganavuoret. Maan keskiosassa virtaa Syrdarjan sivujoki Naryn, jota ympäröi laakso. Kirgisiassa on Ferganavuorten lisäksi Ferganan laakso, joka on maan viljavinta seutua. Maan eteläosassa on osa Pamirin vuoristosta ja Alaivuoret, joiden korkein huippu on 7134 korkea Lenin Chokusu (Pik Lenin), sekä Alain laakso.[1]
Ilmasto ja luonnontuhot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirgisiassa tapahtuu melko usein maanjäristyksiä. Ilmasto-olot vaihtelevat maan sisällä paljolti varsinkin eri korkeuksilla sijaitsevien alueiden välillä.[1]
Luonnonsuojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Issyk Kulin järvi, joka kuuluu maailman laajimpiin vuoristojärviin, on Unescon biosfäärialue. Järven ympäristössä on useampi luonnonsuojelualue.[1] Unescon maailmanperintölistalla on kolme kirgisialaisjohdetta: Läntinen Tienšan, Sulaiman-Toon pyhä vuori ja Tienšaninin vuoristossa kulkevat Silkkitiet.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Marketta Kotilainen (tim.): Maailmalla, Aasia, s. 198-199. Weilin+Göös, 2008. ISBN 978-951-0-33474-4
- ↑ Kyrgyzstan Unesco. Viitattu 26.5.2023.
