Maassamuutto
 |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Sisäinen muuttoliike. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Sisäinen muuttoliike lienee tunnetumpi nimi kuin Maassamuutto |
Maassamuutto tarkoittaa maan rajojen sisäpuolella tapahtuvaa muuttoa, erotuksena maan rajojen ulkopuolelle suuntautuva muutto eli siirtolaisuus tai ulkomailta tapahtuva maahanmuutto. Euroopan unionissa vapaan liikkuvuuden myötä on alettu puhua Euroopan unionin sisäisestä maassamuutosta jäsenmaiden välillä tapahtuvan maahanmuuton tai maastamuuton yhteydessä.
Muuttoliike
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maan sisäinen muuttoliike voidaan jakaa kuntien väliseen ja kuntien sisäiseen muuttoon. Alue, jolta muutto tapahtuu on lähtöalue. Päämääränä oleva alue on tuloalue. Lähtö- ja tulomuuton erotus muodostaa nettomuuton, joka voi olla negatiivinen (muuttotappio) tai positiivinen (muuttovoitto). Muuttotaseella tarkoitetaan väestömäärään tai viiteryhmään suhteutettua tarkastelua; esimerkiksi muuttajien määrää tuhatta asukasta kohden tai prosenttiosuutta.
Muuttoliike voidaan määritellä usealla eri tavalla riippuen sitä, pidetäänkö muuton kriteerinä muuton kestoa, muuttoaluetta tai muuttoetäisyyttä. Muuttoliike voi olla vapaaehtoista tai pakkoon perustuvaa (pakolaisuus, turvapaikka jne.). Vapaaehtoinen muuttoliike voi olla maassamuuttoa tai siirtolaisuutta.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ismo Söderling 1983. Maassamuuton ulottuvuudet. Yksilö-, alue- ja yhteiskuntatason tarkastelu Suomessa vuosina 1977-1978 maassamuuttaneista. Annales Universitatis Turkuensis. Sarja C, osa 65. Turun yliopisto, Turku
- ↑ Timo Aro 2007. Julkinen valta ja maassamuuttoa edistävät ja rajoittavat tekijät Suomessa 1880-luvulta 2000-luvulle. Turun yliopisto. Koulutussosiologian tutkimuskeskus, RUSE. Koulutussosiologian tutkimuskeskuksen raportti 69. Digipaino, Turku 2007
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston aineistoa maahanmuutosta (Arkistoitu – Internet Archive)