Putsarit
| Putsarit | |
|---|---|
 Isosilmäputsari (Monotaxis grandoculis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Percoidei |
| Heimo: |
Putsarit Lethrinidae Bonaparte, 1831 |
| Suvut[1] | |
|
|
| Katso myös | |
Putsarit (Lethrinidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan trooppisista valtameristä.
Taksonomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaisimmat putsareiden heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu tertiääriakauden loppupuolelle. Nykyään elää noin 39 lajia, jotka jaetaan 5 sukuun.[2] Toisinaan heimo jaetaan kahteen alaheimoon Lethrininae, johon kuuluvat Lethrinus-suvun lajit, ja Monotaxinae, johon kuuluvat muut suvut. Tämän jaon fylogeneettinen perusta ei kuitenkaan ole täysin selvä. Joskus putsareiden katsotaan muodostavan pentojen (Nemipteridae) ja hammasahventen (Sparidae) alalahkon Sparoidea.[1]
Anatomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurimmat putsarilajit voivat saavuttaa metrin pituuden. Ruumiinmuodoltaan putsarit muistuttavat ahvenia. Selkäeviä on yksi ja se on pitkä. Suu on lajeilla melko pieni, suun etuosassa on hampaita kaksi riviä, ja kulmahampaat ovat kartiomaiset. Huulet kaloilla ovat usein melko paksut. Putsarilajien suomut ovat keskikokoisia. Lehtrinus-suvun kaloilla ei ole päässä suomuja, muilla on kiduskannessa kolme suomuriviä. Suomut ovat keskikokoisia ja kalat ovat tyypillisesti väriltään harmaita, sinertäviä, vihertäviä, ruskehtavia tai punertavia. Ruumiissa on usein sinisiä tai oransseja raitoja ja täpliä.[2][1][3]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Putsareihin kuuluvia kalalajeja tavataan Intian valtameren ja Tyynenmeren trooppisilta vesiltä ja yksi laji Lethrinus atlanticus elää Atlantilla Afrikan rannikolla. Kalat elävät matalassa vedessä, tyypillisesti alle 100 metrin syvyydessä, lähellä pohjaa. Niitä tavataan koralliriutoilta, kivikkoisilta ja hiekkaisilta alueilta, mangroveista ja meriheinää kasvavilta alueilta. Ne liikkuvat sekä yksin että parvissa ja muodostavat parvia erityisesti lisääntymisaikaan. Putsareiden ravintoa ovat kalat, nilviäiset, äyriäiset sekä erilaiset madot. Kalat saalistavat pääasiassa öisin.[2][1][3]
Monet putsarilajeista ovat paikallisesti tärkeitä ruokakaloja, joita kalastetaan muun muassa trooleilla.[3][2] Eräitä lajeja voidaan pitää myös akvaarioissa.[2] Tällaisia ovat muun muassa kultajuovaputsari (Gnathodentex aureolineatus), hietaputsari (Lethrinus nebulosus) ja isosilmäputsari (Monotaxis grandoculis)[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 370. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.12.2011). (englanniksi)
- ↑ a b c d e Family Lethrinidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 23.12.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Family Lethrinidae (PDF) FAO. Viitattu 23.12.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Bob Fenner: Fishwatcher's Guide to the (Tropical) Aquarium Fishes of The Red Sea WetWebMedia. Viitattu 23.12.2011. (englanniksi)