Sardinia (provinssi)
Sardinia Provincia Sardinia |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Valtio | Rooman valtakunta |
Prefektuuri |
Italia, Illyricum et Africa Italia et Africa |
Diokeesi |
Italia (n. 293–395) Italia suburbicaria (n. 395–) |
Nykyinen valtio/alue | Italia (Sardinia) |
Perustettu | viimeistään n. 293 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Caralis |
Sardinia (lat. Provincia Sardinia) oli myöhäisen Rooman valtakunnan provinssi, joka käsitti Sardinian saaren nykyisessä Italiassa.[1][2]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sardinian provinssi käsitti samannimisen saaren Välimeressä Italian niemimaan länsipuolella. Sen pohjoispuolella sijaitsi Korsikan saari, joka kuului Corsican provinssiin. Sardinian provinssin hallinnollinen keskus oli Caralis.
Kaupunkeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sardinian roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa:
- Aquae Neapolitanae eli Aquae Calidae Neapolitanorum
- Caralis
- Cornus
- Forum Trajani
- Neapolis
- Nora
- Olbia
- Othoca
- Sulcis
- Tarrae
- Tibula
- Turris Libisonis (Colonia Julia Turris Libisonis)
- Usellis (Colonia Julia Augusta Uselis)
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sardinian saari oli aiemmin osa Sardinia et Corsican provinssia. Sardinian provinssi perustettiin jossakin vaiheessa, kun Sardinia et Corsica provinssi jaettiin kahtia, toisen osan ollessa Corsican provinssi. Tarkkaa ajankohtaa ei tunneta, mutta jako on ollut voimassa viimeistään keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemästä uudistuksesta lähtien. Noin vuosina 293–395 provinssi kuului Italian diokeesiin.[1] 300-luvulla se oli välillä osa Italia, Illyricum et African prefektuuria ja välillä Italia et African prefektuuria. Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului Italia et African prefektuuriin ja nyt Italia suburbicarian diokeesiin.
Provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | |||||
Sardinia et Corsica 227 eaa.– (Sardinia vallattu 238 eaa. ja Korsika 237 eaa.) |
Sardinia | Sardinia | (Sardinia) | |||
Corsica | Corsica | (Korsika) | ||||
Selitykset:
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 113–117. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis