Thibaut Courtois
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Thibaut Nicolas Marc Courtois | ||
Syntymäaika | 11. toukokuuta 1992 | ||
Syntymäpaikka | Bree, Belgia | ||
Pelipaikka | maalivahti | ||
Pituus | 200 cm[1] | ||
Seura | |||
Seura | Real Madrid | ||
Pelinumero | 1 | ||
Junioriseurat | |||
1997–1999 | Bilzen VV | ||
1999–2009 | Racing Genk | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
2009–2011 | Racing Genk | 41 | (0) |
2011–2018 | Chelsea | 126 | (0) |
2011–2014 | → Atlético Madrid (laina) | 111 | (0) |
2018– | Real Madrid | 184 | (0) |
Maajoukkue | |||
2009–2010 | Belgia U18 | 4 | (0) |
2011– | Belgia | 102 | (0) |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 15. joulukuuta 2024[1].
|
Thibaut Nicolas Marc Courtois (s. 11. toukokuuta 1992) on belgialainen jalkapallomaalivahti.[3] Hän edustaa Espanjan Primera Divisiónissa pelaavaa Real Madridia ja kuuluu Belgian jalkapallomaajoukkueen vakiokalustoon.
Courtois pelasi junioritasolla K.R.C. Genkin joukkueessa ja siirtyi aikuisten edustusjoukkueeseen täytettyään 18 vuotta. Hän pelasi avainroolissa joukkueen voittaessa mestaruuden Jupiler Pro Leaguessa. Heinäkuussa 2011 hän siirtyi Englannin Valioliigassa pelaavaan Chelseaan 8 miljoonalla punnalla. Hän lähti välittömästi joukkueeseen siirryttyään lainalle Atlético Madridiin. Hän pelasi kolme kautta Madridissa ja voitti Eurooppa-liigan vuonna 2012, Copa del Reyn vuonna 2013 ja Primera Divisiónin mestaruuden vuonna 2014. Hän voitti myös La Ligan parhaan maalivahdin Zamora-palkinnon. Courtois palasi Chelseaan heinäkuussa 2014, ja ensimmäisellä kaudellaan hän oli joukkueen mukana voittamassa Englannin liigacupin ja Englannin Valioliigan mestaruuden. Kaksi vuotta myöhemmin hän voitti kultaisen hansikkaan palkinnon Chelsean voittaessa jälleen mestaruuden. Myöhemmin hän siirtyi Real Madridiin 35 miljoonalla punnalla. Hänestä tuli siirtosummaltaan La Ligan kallein maalivahti; edellinen ennätys oli Jan Oblakin nimissä.
Courtois teki ensiesiintymisensä maajoukkueessa lokakuussa 2011, jolloin hänestä tuli nuorin Belgian maajoukkueessa esiintynyt pelaaja. Hän on pelannut maajoukkueessa yli 60 ottelua joissa hän on päästänyt 43 maalia ja pelannut 29 nollapeliä.[4] Hän on pelannut maajoukkueessa vuoden 2014 maailmanmestaruuskilpailuissa, vuoden 2016 Euroopan-mestaruuskilpailuissa ja vuoden 2018 maailmanmestaruuskilpailuissa, jossa hän voitti parhaalle maalivahdille annettavan kultaisen hansikkaan palkinnon.
Seurajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Courtois aloitti ammattilaisuransa Genkissä, jossa hän pelasi ensimmäisen ottelunsa vuonna 2009. Hän pelasi 30 liigaottelua Genkin voittaessa Belgian-mestaruuden kaudella 2010–2011.[2] Vuonna 2011 hän siirtyi yhdeksän miljoonan euron siirtosummalla Chelseaan.[5] Hän ei ehtinyt pelata lontoolaisseurassa otteluakaan, vaan siirtyi heti lainalle espanjalaiseen Atlético Madridiin.[6] Kaudella 2011–2012 hän pelasi Eurooppa-liigassa 15 ottelua, myös voittoisan finaalin Athletic Bilbaota vastaan. Hän voitti 2012 myös UEFA Super Cupin. Hän voitti Espanjan cupin kaudella 2012–2013 ja Espanjan-mestaruuden 2013–2014. Hän pelasi Atlético Madridissa kaikkiaan kolme kautta pelaten jokaisella kaudella 37 liigaottelua. Hän päästi liigassa yhteensä 94 maalia ja pelasi 56 nollapeliä.[2]
Courtois palasi Chelseaan kaudeksi 2014–2015.[7] Hän pelasi mestaruuteen päättyneellä avauskaudellaan 32 liigaottelua. Liigacupissa hän pelasi kaksi ottelua Chelsean voittaessa mestaruuden. Kaudella 2015–2016 hän oli nivelkierukan repeytymän vuoksi lähes kolme kuukautta sivussa. Kaudella 2016–2017 hän pelasi 36 valioliigaottelua Chelsean voittaessa mestaruuden. Seuraavalla kaudella hän pelasi 35 liigaottelua. FA Cupissa hän pelasi vain loppuottelun, jossa Chelsea voitti Manchester Unitedin 1–0. Kaikkiaan hän on pelannut Chelseassa neljän kauden aikana 126 liigaottelua, joissa hän on päästänyt 121 maalia ja pelannut 49 nollapeliä.[2]
Elokuussa 2018 Real Madrid ilmoitti hankkineensa Courtoisin maalilleen kuuden vuoden sopimuksella.
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Courtois pelasi ensimmäisen juniorimaaottelun vuonna 2009, jolloin hän edusti Belgian alle 18-vuotiaiden maajoukkuetta. Aikuisten maajoukkueessa Courtois debytoi ystävyysottelussa Ranskaa vastaan 15. marraskuuta 2011. Ensimmäisen arvokilpailujen karsintaottelunsa hän pelasi MM-karsintaottelussa Walesia vastaan syyskuussa 2012.
Courtois edusti Belgiaa vuoden 2014 MM-kilpailuissa. Hän pelasi puolivälieriin edenneen Belgian kaikki viisi ottelua. Vuoden 2016 EM-kilpailuissa hän pelasi niin ikään Belgian kaikki viisi ottelua. Hän oli Belgian ykkösmaalivahti myös MM-kilpailuissa 2018, joissa Belgia saavutti pronssia. Kesän 2021 EM-kilpailuissa Courtois jatkoi ykkösmaalivahtina mutta Belgia ei yltänyt puolivälieriä pidemmälle. Hän on pelannut heinäkuun 2021 puoliväliin mennessä 89 maaottelua[2], mikä on belgialaismaalivahtien kaikkien aikojen ennätys.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b T. Courtois soccerway.com. Viitattu 15.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Thibaut Courtois Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
- ↑ Thibaut Courtois UEFA.com. 30.5.2012. UEFA. Viitattu 4.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Thibaut Courtois belgianfootball.be. Viitattu 17.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Katy Murrells: Chelsea agree deal to sign goalkeeper Thibaut Courtois from Genk 16.7.2011. The Guardian. Viitattu 8.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Jim van Wijk: Thibaut Courtois future: On loan Atletico Madrid goalkeeper will have talks with parent club Chelsea next week Independent. 21.5.2014. Viitattu 8.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Thibaut Courtois: Jose Mourinho says keeper will return to Chelsea BBC. 15.6.2014. Viitattu 8.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Stokkermans, Karel: Belgium - Record International Players 7.7.2021. RSSSF. Viitattu 16.7.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thibaut Courtois Wikimedia Commonsissa
1 Courtois | 2 Carvajal | 3 Militão | 4 Alaba | 5 Bellingham | 6 Camavinga | 7 Vinícius Júnior | 8 Valverde | 9 Mbappé | 10 Modrić | 11 Rodrygo | 13 Lunin | 14 Tchouaméni | 15 Güler | 16 Endrick | 17 Vázquez | 18 Vallejo | 19 Ceballos | 20 García | 21 Brahim | 22 Rüdiger | 23 Mendy | Valmentaja Ancelotti
1 Courtois | 2 Alderweireld | 3 Vermaelen | 4 Kompany | 5 Vertonghen | 6 Witsel | 7 De Bruyne | 8 Fellaini | 9 Lukaku | 10 Hazard | 11 Mirallas | 12 Mignolet | 13 Bossut | 14 Mertens | 15 Van Buyten | 16 Defour | 17 Origi | 18 Lombaerts | 19 Dembélé | 20 Januzaj | 21 Vanden Borre | 22 Chadli | 23 Ciman | Valmentaja Wilmots
1 Courtois | 2 Alderweireld | 3 Vermaelen | 4 Nainggolan | 5 Vertonghen | 6 Witsel | 7 De Bruyne | 8 Fellaini | 9 R. Lukaku | 10 Hazard | 11 Carrasco | 12 Mignolet | 13 Gillet | 14 Mertens | 15 Denayer | 16 Meunier | 17 Origi | 18 Kabasele | 19 Dembélé | 20 Benteke | 21 J. Lukaku | 22 Batshuayi | 23 Ciman | Valmentaja Wilmots
1 Courtois | 2 Alderweireld | 3 Vermaelen | 4 Kompany | 5 Vertonghen | 6 Witsel | 7 De Bruyne | 8 Fellaini | 9 Lukaku | 10 E. Hazard | 11 Carrasco | 12 Mignolet | 13 Casteels | 14 Mertens | 15 Meunier | 16 T. Hazard | 17 Tielemans | 18 Januzaj | 19 Dembélé | 20 Boyata | 21 Batshuayi | 22 Chadli | 23 Dendoncker | Valmentaja Martínez
1 Courtois | 2 Alderweireld | 3 Vermaelen | 4 Boyata | 5 Vertonghen | 6 Witsel | 7 De Bruyne | 8 Tielemans | 9 Lukaku | 10 E. Hazard | 11 Carrasco | 12 Mignolet | 13 Sels | 14 Mertens | 15 Meunier | 16 T. Hazard | 17 Vanaken | 18 Denayer | 19 Dendoncker | 20 Benteke | 21 Castagne | 22 Chadli | 23 Batshuayi | 24 Trossard | 25 Doku | 26 Praet | Valmentaja Martínez
1 Courtois | 2 Alderweireld | 3 Theate | 4 Faes | 5 Vertonghen | 6 Witsel | 7 De Bruyne | 8 Tielemans | 9 Lukaku | 10 E. Hazard | 11 Carrasco | 12 Mignolet | 13 Casteels | 14 Mertens | 15 Meunier | 16 T. Hazard | 17 Trossard | 18 Onana | 19 Dendoncker | 20 Vanaken | 21 Castagne | 22 De Ketelaere | 23 Batshuayi | 24 Openda | 25 Doku | 26 Debast | Valmentaja Martínez
2005: Petr Čech • 2006: Pepe Reina • 2007: Pepe Reina • 2008: Pepe Reina • 2009: Edwin van der Sar • 2010: Petr Čech • 2011: Joe Hart • 2012: Joe Hart • 2013: Joe Hart • 2014: Petr Čech, Wojciech Szczęsny • 2015: Joe Hart • 2016: Petr Čech • 2017: Thibaut Courtois • 2018: David de Gea • 2019: Alisson • 2020: Ederson • 2021: Ederson • 2022: Alisson, Ederson • 2023: David de Gea • 2024: David Raya