Werner Haase

Werner Haase (2. elokuuta 1900 Köthen – 30. marraskuuta 1950) oli saksalainen lääketieteen professori ja yksi Adolf Hitlerin henkilökohtaisista lääkäreistä.

Haase liittyi kansallissosialistiseen puolueeseen vuonna 1933 ja SS-joukkoihin 1941. Vuonna 1945 hän oli kohonnut Obersturmbannführerin arvoon. Vuosina 1935–1945 hän toimi yhtenä Hitlerin lääkäreistä.

Berliinin taistelun aikaan toisen maailmansodan viimeisinä päivinä Haase työskenteli yhdessä tohtori Ernst Günther Schenckin kanssa ilmahyökkäyssuojassa valtakunnankanslian alapuolella Führerbunkerin vieressä hoitaen haavoittuneita saksalaissotilaita ja -siviilejä. 29. huhtikuuta 1945 hän meni Führerbunkeriin tehtävänään tappaa Hitlerin Blondi-koira^[1] tohtori Ludwig Stumpfeggerilta saamallaan myrkyllä. Hän pysyi bunkkerissa Hitlerin seuraavana iltapäivänä tapahtuneeseen itsemurhaan saakka, jonka jälkeen hän palasi julkiseen väestösuojaan hoitamaan haavoittuneita kunnes puna-armeija vangitsi hänet.

6. toukokuuta Haase oli yksi niistä, jotka vietiin tunnistamaan Joseph Goebbelsin ja hänen vaimonsa Magdan sekä kuuden lapsen ruumiit. Haase tunnisti pahasti palaneen Goebbelsin ruumiin tämän oikeassa jalassa olleesta metallituesta.

Haasesta tuli Neuvostoliiton sotavanki. Kesäkuussa 1945 häntä syytettiin sillä perusteella, että hän oli Hitlerin henkilökohtainen lääkäri hoitaen myös muita Hitlerin hallituksen ja kansallissosialistisen puolueen jäseniä sekä Hitlerin SS-kaartin jäseniä. Tuomiota ei julkaistu. Tuberkuloosista kärsinyt Haase kuoli vankeudessa marraskuussa 1950. Kuolinpaikaksi on ilmoitettu ”Butyrin vankilasairaala”, joka saattaa viitata Butyrkan vankilaan Moskovassa.

Werner Haasea ovat elokuvissa esittäneet:

• Morris Perry vuoden 1981 yhdysvaltalaisessa televisioelokuvassa Bunkkeri
• Matthias Habich vuoden 2004 saksalaiselokuvassa Perikato

• The Last moments of Adolf and Eva Hitler