Nam'a (Inzaayimii)

Inzaayimii ykn nam'aa ykn Shidnadheefa jechuun si'eesitoota jiree yoo ta’an, isaanis adda durummaan pirootiinota irraa kan ijaaramaniidha. Walnyaatinsa keemikaalaa lubbu qabeeyyii keessatti uumamu haala mijeessuu fi to’achuu keessatti gahee murteessaa qabu. Inzaayimoonni molakiyuulota addaa olaanaa ta’anii fi caasaa addaa garsadee kan qaban yoo ta’u, kunis sabisteeretoota adda ta’an waliin akka hidhaman kan isaan dandeessisudha. Adda ta’uun kun boca dabalataa fi amaloota keemikaalaa iddoo sochii inzaayimii fi sabisteeretii irraa kan maddudha. Moleekiyuuliin sabisteeretii bakka sochii inzaayimii tokkoo keessatti yeroo seenu, kompileeksii inzaayimii-sabsteeretii uuma. walxaxni kun jijjiirama keemikaalaa kan raawwatu yoo ta’u, kunis jijjiirama sabisteeretiin gara oomishaatti ykn oomishaatti akka jijjiiramu taasisa.

Inzaayimoonni saffisa walnyaatinsa baayookeemikaalaa haalaan waan guddisaniif jireenyaaf barbaachisoo dha. Inzaayimoonni anniisaa hojiitti hiikuu walnyaatinsi tokko akka itti fufuuf barbaachisu gadi buusuun adeemsi baayoloojii saffisa mijaawaa ta’een akka uumamu dandeessisu. Osoo inzaayimoonni hin jiraatin, walnyaatinsi seelii barbaachisaa taʼe hedduun jireenya itti fufsiisuuf baayʼee suuta jedha ture. Inzaayimoonni adeemsa baayoloojii bal’aa keessatti hirmaatu, kunis bullaa’insa nyaataa, oomisha anniisaa, baay’ina DNA,fi walnyaatinsa pirootiinii dabalatee. Yeroo baay’ee walnyaatinsa sadarkaa filannoo olaanaa qabu substrate addaa ykn Gurminzaayimii tokkoof siyeesuu. Dambiin sochii inzaayimii orgaanizimii tokko keessatti madaalqa(homeostasis) eeguuf murteessaadha, sababiin isaas karaa meetaabolii irratti to’annoo sirrii ta’e kan hayyamuu fi yeroo fi bakka barbaachisutti walnyaatinsi akka uumamu waan taasisuufi.

Inzaayimoonni si'eesitoota jirtii(organic) yoo ta’an isaanis uumamaan burqataadha. Isaanis lubbiyyoo lee'aa keessatti kan uumamanidha.Akka si'eessitootatti, ofii isaanii osoo hin fayyadamin saffisa walnyaatinsa keemikaalaa qaama keessatti arreedsiisuu ykn suutsiisu. Inzaayimoonni gosa lama qabu: inzaayimoota lubbiyyoo keessaa fi lubbiyyoon alaa. Inzaayimoonni seelii keessaa dhangala’anii seelii isaan oomishan keessatti fayyadamu fakkeenyaaf inzaayimoota sirna hargansuu. Inzaayimoonni seelii ala jiran seelii keessaa kan oomishaman yoo ta’u garuu seelii isaan oomishaniin ala fayyadamu fakkeenyaaf inzaayimoota bullaa’insa nyaataa.

Inzaayimoonni tuuta amaloota waliigalaa adda ta’an kan akka si'eessitoota baayoloojiitti gahumsaan akka hojjetan isaan dandeessisu agarsiisu. Amaloonni kunniin amaloota keemikaalaa(sootraa) fi fiizikaalaa(nafooyyee) jedhamuun ramadamuu kan danda’an yoo ta’u, tokkoon tokkoon isaanii adda ta’uu, sukaa'insa fi sochii isaaniif gumaachu.

Inzaayimoonni anniisaa hojiitti hiikuu barbaachisu gadi buusuun walnyaatinsa baayookeemikaalaa saffisiisu. Isaanis osoo walnyaatiinsa keessatti hin liqimfamin  ambiirnadheefa (substrates) gara oomishaatti akka jijjiiramaniif haala mijeessuun irra deebiin akka fayyadaman taasisa.

• Maqaa ifaa: Malli kun maqaa namoota inzaayimoota kana argataniin kennaman of keessatti qabata. Maqaan kun in-in xumuramu, fakkeenyaaf: pepsin, trypsin, fi ptyalin. Maqaaleen kun muraasni hanga har’aatti qabamaniiru.
• Fayyadama fufii -ase. Kun mala ammayyaa inzaayimoota moggaasuudha. Maxxantuu -ase gosa nyaataa ykn walnyaatinsa inzaayimiin shidduu godhutti dabalama. Kanneen armaan gadii fakkeenyota inzaayimoota gosa nyaata murtaa’an irratti hojjetaniiti:

Substrate Enzyme

Carbohydrate - carbohydrase

Starch e.g. amylose - amylase

Sucrose - sucrase

Maltose - maltase

Protein - protease

Lipids - lipase