Nummi (Suomen entinen kunta)

Nummi Nummis
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Lohja
vaakuna	sijainti
Nummen kirkko
Sijainti	60°23′43″N, 023°52′46″E
Lääni	Uudenmaan lääni
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Kuntanumero	540
Hallinnollinen keskus	Nummen kirkonkylä
Perustettu	1863
– emäpitäjä	Lohja
Kuntaliitokset	Osa Lohjan maalaiskunnasta (1945)
Liitetty	1981
– liitoskunnat	Pusula Nummi
– syntynyt kunta	Nummi-Pusula
Pinta-ala	km²  [1] (1.1.1979)
– maa	196,4 km²
Väkiluku	2 729  [2] (31.12.1980)
– väestötiheys	14,87 as./km²
Infobox OK

Nummi (ruots. Nummis) on entinen Suomen kunta. Nummen kirkkopitäjä itsenäistyi Lohjasta vuonna 1863.^[3] Kunta yhdistyi Pusulan kunnan kanssa Nummi-Pusulan kunnaksi 1. tammikuuta 1981. Vuoden 2013 alussa Nummi-Pusula liittyi osaksi Lohjan kaupunkia ja näin myös Nummi palasi takaisin Lohjan alaisuuteen.^[4] Nummen alue käsittää nykyään kaksi Lohjan kaupunginosaa, Saukkolan sekä Nummen kaupunginosat. Numeroltaan Saukkola on Lohjan 103. kaupunginosa. ^{[5] [6]} Nummen hallinnollinen keskus on Nummen kirkonkylä, joka on myös yksi Lohjan kylistä.

Nummen naapurikunnat ennen vuoden 1981 kuntaliitosta olivat Kiikala, Lohjan kunta, Pusula, Sammatti, Somero (vuoteen 1977 Somerniemi), Suomusjärvi ja Vihti.

Nummen alueseurakunta kuuluu Lohjan seurakuntaan, joka puolestaan kuuluu Espoon hiippakuntaan.^[7]

Nummen kirkonkylä ja Oinola kuuluvat Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.^[8]

Nummelta on löydetty merkkejä asutuksesta jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Kivikautisia asuinpaikkoja on löytynyt muun muassa 1800-luvulla kuivatetun Hyvelänjärven pelloilta. Kivikautinen asutus hävisi tuntemattomasta syystä ja seuraavan kerran merkkejä asutuksesta on löydetty vasta rautakaudelta.^[9]

Nummen alueen asutus oli 1200–1400-luvuilla hajanaista ja kyliä ympäröi usein suuret metsäalueet. Tämän vuoksi Nummen alueen kylät kuuluivat maallisessa hallinnossa useaan eri hallintopitäjään ja kolmeen eri lääniin. Leppäkorpi kuului Uskelan pitäjään ja Turun lääniin, kun taas Korkeaoja, Heimola, Mäntsälä, Vivola, Pälölä, Hyrsylä, Mettula ja Salonkylä kuuluivat Vihdin pitäjään ja Hämeen lääniin. Loput alueen kylistä kuuluivat Lohjan pitäjään ja Uudenmaan lääniin. Nummen alueen kylät kuuluivat myös Lohjan käräjäkuntaan.^[10]

Kylät jakautuivat myös kuuteen eri verokuntaan; Raatin, Pitkäjärven, Hirvijoen, Vastalahden, Koisjärven verokunnat, sekä Elpiön neljänneskunta.

Nummen pitäjä oli vuoden 1784 selvityksen mukaan viljavarallisuudessa mitattuna koko Hämeen ja Uudenmaan läänin toiseksi vaurain pitäjä heti Porvoon jälkeen. Vielä vuonna 1812 Nummen lainajyvästön pääoma-arvo oli noin 12 000 riikintaaleria.^[11]

Kirkollisesti kaikki Nummen kylät kuuluivat Lohjaan. Perimätiedon mukaan ensimmäinen kirkko Nummelle rakennettiin 1500-luvun puolivälissä. Tämä pieni seutukirkko palveli niitä kyliä, joista myöhemmin muodostuivat Nummen ja Pusulan pitäjät. Tätä aluetta kutsuttiin Ylä-Lohjan alueeksi. Suurempi kirkko rakennettiin 1600-luvulla samalle paikalle Nummen vanhalle hautausmaalle.^[12] Nummen harmaakivikirkko valmistui vuonna 1822, kun vanha jo huonokuntoinen kirkko purettiin.

Nummi toimi Lohjan kappeliseurakuntana aina vuoteen 1863 asti, jolloin Suomen senaatin päätöksellä Nummen kappeliseurakunta julistettiin itsenäiseksi seurakunnakseen.^[3]

Vuonna 1865 määrättiin kunnallisasetuksessa, että maaseudun kirkkopitäjien vastuulla olleet maalliset asiat siirretään maalaiskuntien tehtäväksi. Nummen kirkonkokous päätti kunnallislautakunnan ja kunnankokouksen asettamisesta 5. huhtikuuta 1868. Itsenäinen Nummen kunta oli syntynyt.^[13]

Nummen hallinnollisena keskuksena toimi Nummen kirkonkylä, jossa Nummen pitäjäntupa, sekä myöhemmin Nummen kunnantalo sijaitsevat.

Pääosa Nummen suurtiloista ja rustholleista muodostui vasta 1600-luvun alussa ja tuolloin Nummen alueen ratsutilalliset muodostivat puolet koko Lohjan alueen 30 ratsutilallisesta. Vuonna 1682 tuli Lohjalla olemaan lopulta 75 ratsutilaa, joista 28 sijaitsi Nummella.^[14]

Nummella sijaitsi kaksi säteriratsutilaa; Kovela ja Mäntsälä

Lista Nummen ratsutilaoista:

Ali-Vilkki, Haarla, Immola, Jaakkola, Knuutila, Koski, Kouvo, Koiranpöyli, Kraami, Kuusto, Lanki, Lintu, Lonkala, Lukkari, Luttula, Millola, Mommola, Mäki, Pakkala (Oittilan kylässä), Pakkala (Sierlan kylässä), Pelli, Pellukka, Pirkkula, Roni, Seppä, Siipoo, Storgård, Söderkulla, Torsti, Uotila (Hyvelän kylässä), Uotila (Järvenpään kylässä), Vilkki, Yli-Vilkki

Lista Nummen sotilasvirkataloista:

Ikusti, Katula, Paakkala, Sarkki

Nummella vaikutti yhteensä 10 aatelissukua, jotka nousivat tähän säätyyn joko sotilaallisilla saavutuksilla tai olemalla Ruotsin hallitsijoiden luottohenkilöitä. Nummen aatelissukuja olivat: Boose, Fogelhuvud, von Gertten, Gjös, Gyllenbögel, Ljuster, Rennerfelt, Sabelstierna, Slang ja Stiernkors.^[15]

Nummen maisema on hyvin vaihtelevaa ja alue kuuluu maisemallisesti Kiskon-Vihdin järviseutuun. Nummen maisemaa vallitsee lukuisten murroslinjojen synnyttämien järvien ja lampien, metsien ja laajojen viljeltyjen peltoalojen mosaiikki. Nummella on lisäksi koko Uudenmaan suurimmat suhteelliset korkeuserot. Nummen korkein paikka on Varttilan kylässä sijaitseva Lintukiimanvuori, joka kohoaa 157 metrin korkeuteen merenpinnasta.^[9]

Lintukiimanvuori paljastui meren alta noin 10 300 vuotta sitten, kun taas Nummen viljelysalueet nousivat merenpinnan yläpuolelle maan kohoamisen seurauksena 7 000–8 000 vuotta sitten.^[9]

Nummen itäosaa ja kaakkoisosaa rajaa toinen Salpausselkä ja lännessä Leppäkorvessa aluetta hallitsee kolmas Salpausselkä.^[9]

Nummen pitäjän läpi kulkee Nummenjoki, joka saa alkunsa Somerniemen Oinasjärvestä. Joki laskee Pitkäjärveen, jonka eteläpäässä joki jatkaa virtaamista kohti itää. Kuivatetun Hyvelänjärven kohdalla Nummenjokeen yhtyy Pusulanjoki ja lopulta joki virtaa Saukkolan halki Musterpyy -järven kautta Lohjanjärveen laskien.^[9]

Haarla, Hakula, Heijala, Heimola, Huhti, Hyrsylä, Hyvelä, Immola, Jakova, Järvenpää, Jättölä, Korkianoja, Kovela, Leppäkorpi, Luttula, Maikkala, Maskila, Mettula, Miemola, Millola, Mommola, Mäntsälä, Nummi, Näkkilä, Oinola, Oittila, Pakkala, Pälölä, Raatti, Remala, Rettlahti, Röhkölä, Salo, Saukkola, Sierla, Sitarla, Tavola, Varttila ja Vivola.

Vuoden 1980 taajamarajauksen mukaan Nummen taajamat olivat Nummen kirkonkylä (551 asukasta) ja Saukkola (308 asukasta).

Nummella toimi kolme itsenäistä rahalaitosta; Nummen Säästöpankki, Nummen Osuuskassa, sekä Pitkäjärven Osuuskassa. Nämä rahalaitokset fuusioituivat osaksi suurempia rahalaitoksia viimeistään 1900-luvun lopulla ja 2010-luvulla viimeinenkin pankkikonttori Nummelta lakkautettiin.^[16]

Alueen muita merkittäviä yrityksiä olivat vuonna 1880 perustettu Nummen Meijeri Oy, sekä Nummen Sähkölaitos ja Oinolan Mylly.

Nykyisin Nummen alueella toimii muovituotteita valmistava EMEK-Muovi Oy^[17], sekä yksi Pohjoismaiden suurimpia painesäiliöitä ja pumppuja valmistava yhtiö Oy PummpuLohja Ab.^[18]

1700-luvulla ainoa koulutusta tarjoava taho oli seurakunta ja koulumuotoja olivatkin rippikoulut ja lukkarin koulu. Näiden koulujen ohelle nousi 1830-luvulla vielä pyhäkoulu. 1830-luvulla vain 3 % yli 15-vuotiaista miehistä Nummella osasi lukea. Tavallinen kansa ei välttämättä osannut edes kirjoittaa nimeään ja puumerkit olivatkin Nummella käytössä 1900-luvulle asti.^[19]

Varakkaammilla säätyläisillä ja rusthollareilla oli mahdollisuus lähettää lapsensa opiskelemaan Lohjan pedagogioon ja sieltä vielä jatko-opiskelemaan Turun katedraalikouluun.

Vielä 1800-luvulla Nummen lähettyvillä ei ollut ainuttakaan koulua, joka olisi johtanut ylioppilastutkintoon. Vuonna 1914 perustettiin Lohjan Yhteiskoulu, johon myös Nummelta lähdettiin hakemaan korkeampaa koulutusta.^[20]

Ensimmäinen kansakoulu Nummelle valmistui Oinolaan vuonna 1871. Koulun ensimmäinen opettaja oli K. H. Alin ja ensimmäisenä vuonna kouluun ilmottautui 50 oppilasta. 1884 kouluun haluavia lapsia oli noin 500. Kouluun haluavien määrän kasvaessa Nummelle perustettiin väliaikainen kiertokoulujärjestelmä. Vuonna 1911 mennessä Nummella oli jo kuusi kansakoulua ja vuoteen 1918 mennessä kansakoulujen määrä oli noussut niin, että kaikki halukkaat pääsivät koulutielle.^[20]

Nummen seuratalolla pidettiin kokous oppikoulun perustamisesta 30. joulukuuta 1947. Koulurakennuksena toimi aluksi väliaikaisesti Saukkolan Mäntsälännummella sijaitseva entinen suojeluskunnan ampumamaja. 1951 sen viereen valmistui talkootyönä varsinainen koulurakennus.

Koulu alkoi käydä pieneksi pian ja vuonna 1955 Nummen yhteiskoulun kannattajayhdistys hyväksyi sen laajentamisen. Uusi koulutalo valmistui Oinolaan Taimi ja Toivo Antsepän lahjoittamalle tontille. Uusiin toimitiloihin päästiin 1957.^[20]

Vuonna 1964 saatiin lupa Nummen lukion perustamiseksi. Koulun nimi muuttui vuonna 1976 Nummen yläasteeksi ja lukioksi. Vuoden 1981 kuntaliitoksen jälkeen koulu tunnettiin Nummi-Pusulan yläasteena ja lukiona. Koulua peruskorjattiin ja laajennettiin vuosina 2003–2004. Laajennusosiin valmistui opetustiloja, liikuntasali, hammashoitola ja henkilökunnan asuntoja.

Lohjan kaupunki lakkautti lukion toiminnan Nummi-Pusulan liityttyä Lohjan kaupunkiin ja viimeiset ylioppilaat lukiosta valmistuivat vuonna 2018.^[20]

Nummen Kipinä on vuonna 1912 perustettu nummilainen urheiluseura. Seura järjestää yleisurheilu-, maastojuoksu- ja hiihtotapahtumia muun muassa Nummen urheilukentällä, Jättölän kylätalolla, Nummen seuratalolla ja Oinolan koululla.^[21]

Nummen läpi kulkee Helsingistä Turkuun johtava valtatie 1, joka on osa eurooppatietä E18. Moottoritieksi rakennetun valtatie 1:n tunneleista Nummella sijaitsevat Tervakorven ja Pitkämäen tunnelit.

Helsinki-Vantaan lentoasemalle on Nummelta matkaa vain noin 60 kilometriä.

Nummen alueella puhutun kielen perustana on Länsi-Uudenmaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden itäryhmään. Nummen murre muodostaa yhdessä Karjalohjan, Lohjan, Vihdin, Sammatin, Pusulan, Karkkilan ja Pyhäjärven kanssa uusmaalaisten murteiden läntisen puoliskon eli Vihdin ryhmän.^[22]

• Nummen kirkko

• Nummen kotiseutumuseo

• Kovelan traktorimuseo

• Nummen kirkonkylän ja Oinolan kylän valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö
• Aira Samulinin Hyrsylän mutka
• Diverssimyymälä Kasvihuoneilmiö

Nummen kunnanvaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se valittiin Nummen vaakunaksi 1. lokakuuta 1956. Vaakuna on saanut aiheensa Nummen kirkonkylässä sijaitsevien Nummen pitäjänmakasiinien putkilukosta. Nummen yhdistyttyä Pusulan kanssa Nummi-Pusulaksi siirtyi Nummen kunnanvaakuna Nummi-Pusulan kunnanvaakunaksi.

Nummi-Pusulan liitytyyä Lohjan kaupunkiin vuonna 2013 jäi entinen Nummen vaakuna kotiseutuvaakunaksi, jonka oikeudet Nummi-Pusulan kunta luovutti Nummi-Seuralle.^[23]

Lista tunnetuista nummilaisista^[24]:

• Pentti Hiidenheimo (1876–1918), kansanedustaja (suom.), toimi maanviljelijänä Nummella^[25]
• Berndt Kahlroth (1860–1942), taidekauppias, syntynyt Nummella
• Johannes Korhonen (s. 1958), toimitusjohtaja, toimi yrittäjänä Nummella
• Juhani Leppälä (1880–1976), kansanedustaja (maal.), ministeri, syntynyt Nummella
• Martti Marttelin (1897–1940), juoksija ja olympiamitalisti, Nummen Langin tilan isäntä
• Lauri Mela (1903–1987), maanviljelijä, opettaja ja koulunjohtaja, maanviljelysneuvos
• Kaarle Ojanen (1851–1927), valtiopäivämies ja kansanedustaja (suom.), toimi maanviljelijänä Nummella^[25]
• Esa Saario (s. 1931), näyttelijä, syntynyt Nummella
• Martti Saario (1906–1988), taloustieteilijä ja liiketalouden professori, syntynyt Nummen Päkärin tilalla
• Ruben Stiller (s. 1961), toimittaja ja juontaja, syntynyt Nummella
• Erkki Tamila (1911–2004), kestävyysjuoksija ja hiihtäjä, Nummen Tavolan Pouhoon tilan isäntä